Mikä on paras ruokavalio?

20.9.2015

Tähän kysymykseen törmää usein mm. netin keskustelupalstoilla tai vaikkapa työpaikan lounas- tai kahvipöytäkeskusteluissa. Muutamia vuosikymmeniä sitten kasvisruokailijoita pidettiin hieman kummallisina mutta nykyisin löytyy gluteenittoman, maidottoman, vhh:n, paleon, välimeren ruokavalion, itämeren ruokavalion ja ties minkä nimisten ruokavalioiden noudattajia. Mikä siis on paras ruokavalio?

Ruoka on nykyisin kovasti tapetilla oleva asia ja harva se viikko voimmekin lukea aina uuden, käänteentekevän ruokavalion hyödyistä. Asian hahmottamista ei auta yhtään erinimisiin ruokavalioihin liittyvät ristiriitaiset tutkimustulokset ja julkaisut. Yhtenä päivänä vähähiilihydraattinen dieetti on se, minkä avulla kilot karisevat kuin itsestään ja seuraavana päivänä uutisoidaan samaa dieettiä noudattavien sairastuvan muita useammin esim. sydän- ja verisuonisairauksiin.

Pelkän ruokavalion nimen perusteella ei voi päätellä, onko noudatettava ruokavalio hyvä vai ei. Se riippuu täysin dieetin sisällöstä. Esim. vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla todella hyvä ja terveyttä edistävä tai se voi olla hyvinkin haitallisia reaktioita aiheuttava pitkällä tähtäimellä. Ruokavaliota, joka sisältää paljon marjoja ja vihanneksia, kalaa, kanaa, siemeniä, pähkinöitä, palkokasveja ja hyviä rasvoja, voidaan yhtälailla kutsua vähähiilihydraattiseksi kuin paljon kananmunia, punaista lihaa, juustoa ja voita sisältävää ruokavaliota. Näistä saatavat hyödyt elimistölle sen sijaan poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Ensin mainitusta dieetistä elimistö saa runsaasti pienoisravintotekijöitä kuten vitamiineja ja hivenaineita sekä rasvahappoja solujensa rakennusaineeksi. Myös maksa toimii hienosti ja pystyy poistamaan riittävän antioksidanttisaannin turvin elimistöstä erittyvät kuona-aineet. Jälkimmäisessä taas ravintoaineiden pääsy solujen käyttöön heikkenee solukalvojen muuttuessa joustamattomiksi ja lisäksi maksan kuona-aineiden poistokyky saattavat häiriytyä puutteellisten kuitujen ja hivenaineiden saannin takia.

On tärkeää ottaa huomioon ihmisen kokonaistilanne, kun ruvetaan pohtimaan sitä, minkälaisia vaikutuksia ruokavaliolla halutaan saada aikaan. Jokaisen ihmisen lähtötilanne on erilainen ja siksi ei ole olemassa kaikille sopivaa ruokavaliota. Jokaisen ihmisen elimistö myös reagoi eri tavalla eri asioihin, koska reagointiin vaikuttavat myös ajattelutapa, aikaisemmat kokemukset ja tunteet. Me kaikki olemme ulkoisesti erinäköisiä, miksi siis oletamme, että olisimme sisältä kaikki samanlaisia?

Ruokavalion nimestä siis viis, kunhan se koostuu hyvälaatuisista, luonnollisista aineksista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s