Kuukausi: syyskuu 2016

2.9.2016

Tyrnipensaan voimakkaan oranssit marjat pursuavat syksyn alkaessa virkeyttä ja elinvoimaa. Jo pelkkä väri luo mielikuvan tymäkästä terveyspommista.

Tyrni on luonnonvaraisista marjoista kaikkein ravintorikkain. Se sisältää muista marjoista poiketen melko paljon rasvaa, noin 5 g / 100 g. Tyrni sisältää elimistön tarvitsemia monityydyttymättömiä rasvahappoja (alfalinoleenihappo ja linolihappo) sekä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja (öljyhappo ja palmitoleiinihappo). Tyrni on runsaskuituinen ja se sisältää pääosin liukenemattomia kuituja. Tyrni sisältää myös runsaasti luonnollisia E- vitamiiniyhdisteitä (tokoferolit ja tokotrienolit), C-vitamiinia ja fenolisista yhdisteistä erityisesti kversetiiniä. Kaikki yllä luetellut ravintotekijät ovat tärkeitä mm. ihon hyvinvoinnille, joten tyrnillä terästettyjä tuotteita löytyy niin kosmetiikkahyllyltä kuin luontaistuotekaupoista.

Kaikki luonnonmarjat sisältävät polyfenoleita, jotka ovat kasvia itseään suojaavia yhdisteitä. Ne suojaavat kasvia mm. bakteereilta ja viruksilta, liialliselta UV-säteilyltä sekä tuhohyönteisiltä. Polyfenolit ovat erittäin suositeltavia päivittäiseen käyttöön kokonaan, kuorineen ja siemenineen syötynä, tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna. Muita marjojen terveysvaikutuksia ovat verenpainetta ja kolesterolia alentava vaikutus, sokeriaineenvaihdunnan paraneminen, maksan detox-kapasiteetin lisääntyminen sekä mm. suolistobakteerien ja helicobakteerin kiinnittymiseltä ehkäisevät mekanismit ja tulehdustekijöiden pienentyminen.

20.9.2015

Tähän kysymykseen törmää usein mm. netin keskustelupalstoilla tai vaikkapa työpaikan lounas- tai kahvipöytäkeskusteluissa. Muutamia vuosikymmeniä sitten kasvisruokailijoita pidettiin hieman kummallisina mutta nykyisin löytyy gluteenittoman, maidottoman, vhh:n, paleon, välimeren ruokavalion, itämeren ruokavalion ja ties minkä nimisten ruokavalioiden noudattajia. Mikä siis on paras ruokavalio?

Ruoka on nykyisin kovasti tapetilla oleva asia ja harva se viikko voimmekin lukea aina uuden, käänteentekevän ruokavalion hyödyistä. Asian hahmottamista ei auta yhtään erinimisiin ruokavalioihin liittyvät ristiriitaiset tutkimustulokset ja julkaisut. Yhtenä päivänä vähähiilihydraattinen dieetti on se, minkä avulla kilot karisevat kuin itsestään ja seuraavana päivänä uutisoidaan samaa dieettiä noudattavien sairastuvan muita useammin esim. sydän- ja verisuonisairauksiin.

Pelkän ruokavalion nimen perusteella ei voi päätellä, onko noudatettava ruokavalio hyvä vai ei. Se riippuu täysin dieetin sisällöstä. Esim. vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla todella hyvä ja terveyttä edistävä tai se voi olla hyvinkin haitallisia reaktioita aiheuttava pitkällä tähtäimellä. Ruokavaliota, joka sisältää paljon marjoja ja vihanneksia, kalaa, kanaa, siemeniä, pähkinöitä, palkokasveja ja hyviä rasvoja, voidaan yhtälailla kutsua vähähiilihydraattiseksi kuin paljon kananmunia, punaista lihaa, juustoa ja voita sisältävää ruokavaliota. Näistä saatavat hyödyt elimistölle sen sijaan poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Ensin mainitusta dieetistä elimistö saa runsaasti pienoisravintotekijöitä kuten vitamiineja ja hivenaineita sekä rasvahappoja solujensa rakennusaineeksi. Myös maksa toimii hienosti ja pystyy poistamaan riittävän antioksidanttisaannin turvin elimistöstä erittyvät kuona-aineet. Jälkimmäisessä taas ravintoaineiden pääsy solujen käyttöön heikkenee solukalvojen muuttuessa joustamattomiksi ja lisäksi maksan kuona-aineiden poistokyky saattavat häiriytyä puutteellisten kuitujen ja hivenaineiden saannin takia.

On tärkeää ottaa huomioon ihmisen kokonaistilanne, kun ruvetaan pohtimaan sitä, minkälaisia vaikutuksia ruokavaliolla halutaan saada aikaan. Jokaisen ihmisen lähtötilanne on erilainen ja siksi ei ole olemassa kaikille sopivaa ruokavaliota. Jokaisen ihmisen elimistö myös reagoi eri tavalla eri asioihin, koska reagointiin vaikuttavat myös ajattelutapa, aikaisemmat kokemukset ja tunteet. Me kaikki olemme ulkoisesti erinäköisiä, miksi siis oletamme, että olisimme sisältä kaikki samanlaisia?

Ruokavalion nimestä siis viis, kunhan se koostuu hyvälaatuisista, luonnollisista aineksista.

20.8.2015

Kasvimaalla piipahtaessani huomasin ensimmäisten punajuurten kasvaneen jo sopivaan käyttökokoon. Nappasin ensimmäiset naatit ylös iltasella ja muistin samalla viime kesäisen ”löytöni”: punajuurenlehtisipsit. Tiesitkö, että punajuuren lehtiä voi käyttää lehtikaalin tapaan sipseinä? Kyllä voi, ja ne ovat yhtä herkullisia kuin lehtikaalista tehdyt. Revi lehdet irti lehtiruodista ja jätä reiluiksi paloiksi. Pirskottele päälle hieman kylmäpuristettua oliiviöljyä ja mausta hyvälaatuisella puhdistamattomalla suolalla, esim. Himalajan harmaalla vuorisuolalla. Sekoittele punajuuren lehtiä käsin, jotta öljy ja suola levittyvät tasaisesti. Levitä lehdet uunipellille sopivan väljästi ja pistä 175 asteiseen uuniin n. 15 minuutiksi. Käytä mielellään kiertoilmauunia. Varo polttamasta punajuuren lehtiä, ne palavat erittäin herkästi. Lehdet ovat herkullisimmillaan suoraan uunipelliltä nautittuna. Kauniiksi niitä tosin ei voi kehua vaikka niitä ei polttaisikaan..

Seuraavana aamuna puristin punajuurista mehut irti. Mehupuristin on siihen hommaan välttämätön, yksi syksyn ja talven kovimmassa käytössä olevista keittiökoneistani. Punajuuren kaveriksi lasiin päätyi lisäksi pari porkkanaa, pieni nauris ja puolikas sitruuna. Uuden sadon vihanneksista tehty ensimmäinen drinkki on aina erityisen ilahduttava.

Mehun puristamisen sivutuotteena syntyy aina iso kasa kuivaa kasvikuitua. Se jalostuu omassa käytössäni useimmiten kasvispihveiksi. Helppoa kuin mikä! Sekoita kasvikuidun joukkoon pari-kolme luomukananmunaa, hyvälaatuista puhdistamatonta suolaa ja mustapippuria. Paista kylmäpuristetussa oliiviöljyssä (valurauta)lettupannulla miedossa lämmössä kypsiksi ja kauniin värisiksi. Kasvispihvitaikinaa voi muutella ja maustaa sen mukaan mitä kasviksia kaapista löytyy, lisätä yrttejä, sipulia, valkosipulia tai mitä mielesi tekee. Punajuuret eivät pahastu myöskään intialaisen tai arabialaisen keittiön mausteista. Paistamiseen sopii esimerkiksi kylmäpuristettu kookosöljy, joka tuo kasvispihveihin vienon kookoksen vivahteen. Viimeisin löytöni oli kasvispihvitaikinan jatkaminen kotimaisella hernerouheella. Pihveistä tuli todella raikkaan makuisia ja hyvin ruokaisia. Käyttämäni hernerouhe oli vieläpä kotimaista luomutuotantoa, valkuaiskasvien jalostamiseen erikoistuneen Myssyfarmin paikallisella Reko-torillamyymää lähiruokaa.

Punajuuri ei ollut näidenkään kokkailujen jälkeen vielä kokonaan käytetty, jäljelle jäivät vielä varsinaiset naatit eli lehtien varret. Ne voi käyttää parsan tapaan keittämällä väljässä suolavedessä ja nauttimalla lämpimässä salaatissa, wokkaamalla tai minkä tahansa ruoan lisukkeena.

Yksinkertaisten raaka-aineiden jatkojalostaminen ravintorikkaaksi ja edulliseksi ravinnoksi ilahduttaa itseäni suuresti. On myös hienoa huomata olevansa melko omavarainen syyskesän aterioiden valmistuksen suhteen. Satokauden ollessaan huipussa kotimaisista kasviksista saa tehtyä vaihtelevia ruokia joka päivä ja aterioiden painopiste siirtyy automaattisesti kasviksin. Vaikka sitä omaa pientä keittiöpuutarhaa ei olisikaan, lähiseudulta löytyy varmasti vihannesten viljelijöitä, joilta saa hankittua tuoreita, ilman kemiallisia lannoitteita kasvatettuja vihanneksia.

 

28.4.2016

Moni tekee tietämättään karhunpalveluksen itselleen käyttämällä jatkuvasti happosalpaajia. Juuri niitä, joita tv:ssä ja radiossa mainostetaan päivittäin. Mainoksissa luvataan, että voi syödä huoletta mitä tahansa, koska närästysoireiden tullessa itsehoitolääke lopettaa kiusallisen, polttavan tunteen ylävatsan alueella. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska lakkauttamalla lääkkeen avulla suolahapon tuotannon seuraa paljon muutakin kuin pelkästään närästysoireiden katoaminen.

Happosalpaajien tai PPI-lääkkeiden väärinkäyttö (=jatkuva, pitkäaikainen käyttö) ei toki ole suolahapon tuotannon vähentymisen eli hypoklorhydrian ainoa syy, vaan jo pelkästään ikääntyminen laskee sitä. Myös monet krooniset sairaudet, kuume ja stressi ehkäisevät suolahapon tuotantoa. Ja kenelläpä meistä ei olisi stressiä!

Hypoklorhydrian tavallisia oireita ovat B12- vitamiinin ja raudan puute. Muita oireita ovat ruokailun jälkeen ilmaantuva voimakas turvotus, polte tai muu epämukavuuden tunne ylävatsalla, ilmavaivat tai sopimattomien ruoka-aineiden listan jatkuva piteneminen. Hypoklorhydria ilmenee usein myös suoliston ulkopuolisina oireina. Kynsien huono kunto, erilaiset iho-ongelmat, ihottumat tai peräaukon kutina ovat hyvin yleisiä merkkejä suolahapon puutteesta.

Suolahapon yksi tärkeimmistä tehtävistä on estää haitallisten bakteerien, virusten ja toksisten aineiden pääsy elimistön. Riittävän hapan ympäristö tappaa ruoan, veden tai ilman mukana nieltyjä kehoon kuulumattomia aineita. Mahalaukussa tarvitaan suolahappoa myös jotta syöty ruoka pilkkoutuisi happamuuden vaikutuksesta kunnolla ja ruoan sisältämät hivenaineet pääsisivät imeytymään. Jos suolahappoa ei erity riittävästi, ruoka ei sula kunnolla, jolloin osittain sulamaton ruokamassa siirtyy ohutsuoleen. Tämä taas saa immuunijärjestelmän reagoimaan ja jos tilanne jatkuu päivästä, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita sinänsä harmittomia yhdisteitä vastaan. Tämän seurauksena voi kehittyä yliherkkyyksiä monille eri ruoka-aineille, joiden käyttö ei ole aiemmin aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia.

Hypoklorhydrian tavallinen seuraus on ohutsuolen bakteerikannan häiriintyminen sekä haitallisten bakteerien liikakasvu. Siitä aiheutuu myös entsyymitoiminnan heikkenemistä, mikä estää osaltaan hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen entsyymien avulla tapahtuvaa pilkkoutumista. Immuunijärjestelmän kuormittumisen takia suolen läpäisevyys lisääntyy ja se saa aikaan monenlaisten terveydentilaa heikentävien ongelmien ilmaantumista eri puolille kehoa. Monista mineraaleista kuten raudasta, magnesiumista ja sinkistä alkaa myös olla puutetta. Näitä ei pysty korvaamaan purkista otetuilla vitamiini- ja hivenainelisillä, koska suolahapon puutos saa aikaan sen, että suurin osa, jopa 80 – 100 %, vitamiineista erittyy ulosteiden kautta ulos kehosta.

Suolahapon tuotannon ongelmissa pyritään aluksi helpottamaan ruoansulatuksen työtä syömällä mahdollisimman helposti sulavaa ruokaa ja jättämällä esim. vaikeasti sulava punainen liha kokonaan pois ruokavaliosta. Myöskään kovin rasvainen tai käristetty ruoka ei silloin sovi. On myös opeteltava pureskelemaan ruoka kunnolla, koska ruoansulatus käynnistyy jo suussa. Vältetään sokerin ja kahvin käyttöä, tupakointi ja alkoholi eivät missään nimessä edistä suoliston hyvinvointia. Suolistoa rauhoittamalla ja sopivien korjaantumisprosessia tukevien ravintolisien avulla limakalvot saadaan kunnostettua, jolloin ravinteet saadaan taas imeytymään.

Parasta ruokavaliohoidossa on se, että vaikka oireet olisivat jatkuneet vuosia tai vuosikymmeniä, syntyneitä vaurioita saadaan yleensä hyvinkin nopeasti korjattua. Elimistöllä on hyvin vahvat omat korjausmenetelmät, että kun sille tarjotaan oikeanlaiset olosuhteet, korjautumista pääsee tapahtumaan ja oman terveydentilan kohentuminen on vain ajan kysymys.

27.3.2016

Kellon viisareita on taas pyöräytetty tunnilla kesän suuntaan, se tietää rutkasti lisää valoa päivään. Luonnonvalon lisääntyessä katse kääntyy kotona talven aikana pölyä keränneisiin lampunvarjostimiin, viherkasvien lehtiin ja huomaamatta jääneisiin hämähäkinseitteihin sekä ei enää niin kirkkaisiin ikkunoihin. Kun katseen kääntää peiliin, huomaa elottoman näköiseksi käyneen ihon sekä kiillottomat ja karkeat hiukset. Lisäksi voi tuntua että lisääntyneestä valon määrästä huolimatta energiatasot ovat edelleen laskusuunnassa, ei saa mitään aikaan ja aina vaan väsyttää nukkuipa miten paljon tahansa. Flunssakin on kiusannut jo viikkotolkulla. Samaan aikaan koko muu maailma näyttää puhkeavan kukkaan, epäreilua!

Oma nuupahtanut olo on kehon tapa kertoa, että on aika kääntää katse sisäänpäin ja ryhtyä sisäiseen kevätsiivoukseen. Samoin kuin viherkasvit saavat uutta puhtia keväisestä mullanvaihdosta, kehokin tarvitsee lisää ravinteita virkistyäkseen. Sisäisellä kevätsiivouksella en tarkoita mehupaastoa, mikä ei edes sovi kaikille. Toki, jos haluaa paastota, kevät on erinomainen vuodenaika sen toteuttamiseen. Elimistö puhdistuu hyvin lisäämällä ruokavalioon vihreää ja juomalla riittävästi vettä. Vesi huuhtelee elimistöä sisältäpäin ja auttaa kuljettamaan ravinteita soluihin ja haitallisia aineita maksan puhdistettavaksi. Maksan kuona-aineiden poistokyvyn parantamisella on valtava merkitys koko kehon hyvinvoinnille. Maksalle ja muillekin sisäelimille erinomaista ravintoa ovat kaikki tummanvihreät vihannekset, joita kannattaa alkaa käyttää säännöllisesti päivittäin. Vihersmoothiet, vihreä tee ja kaikki kaalit esim. mehuksi puristettuna putsaavat tehokkaasti elimistöä. Sitruunavesi ensimmäiseksi aamulla juotuna saa yön aikana muodostuneet myrkylliset aineenvaihduntatuotteet liikkeelle. Kun sen jälkeen juo ison lasillisen vettä, johon on turvotettu psylliumkuitua, kuitu sitoo itseensä verenkiertoon päätyneet myrkyt ja kuljettaa ne ulos elimistöstä.

Vihreiden vihannesten lisäksi monet villiyrtit ovat suureksi avuksi erityselimistön toiminnan tukemisessa. Esim. nokkonen, voikukka, siankärsämö ja koivu edesauttavat puhdistumista ja nesteiden kiertoa elimistössä. Enää ei mene kuin hetki kun maasta alkaa puskea tuoretta, erittäin ravinteikasta villihortaa, jolla voi nostaa smoothien ravinteikkuuden aivan uudelle tasolle. Villiyrttejä voi myös käyttää salaatinlehtien tapaan, munakkaissa jne. Ennen uuden satokauden alkamista villiyrttejä voi käyttää kuivattuna ripottelemalla niitä ruokiin, smoothien joukossa, hauduttamalla teeksi tai tekemällä yrttihaudukkeita, joita voi käyttää puhdistavana kasvonaamiona tai hiushuuhteena.

Suoliston huono kunto heijastuu myös iholla. Jos ravinnon imeytyminen on sairauden tai muun syyn takia heikentynyt, ihosolut eivät saa tarpeeksi ravintoa eivätkä pysty uusiutumaan. Tällöin iho voi sairastua esim. atopiaan, erityisesti jos taustalla on perinnöllinen taipumus yhdistettynä esim. puutteelliseen ravinnonsaantiin ja krooniseen stressiin. Tämän takia iho-ongelmiakin lähdetään korjaamaan sisäkautta tasapainottamalla ensin suolisto ja poistamalla mahdolliset ongelmia aiheuttavat ruoka-aineet. Maitotuotteiden runsas käyttö on monille merkittävä iho-ongelmien aiheuttaja. Maidon vaikutus oman ihonsa kuntoon on helppo todeta jättämällä kaikki maitotuotteet joksikin aikaa kokonaan pois ruokavaliosta.

Unohtaa ei sovi myöskään henkisten tekijöiden vaikutusta. Kyllä, nekin vaikuttavat ihon kuntoon ja vieläpä erittäin suuresti. Munuaiset kärsivät jatkuvasta kiireestä, stressistä, henkisestä paineesta sekä liiallisesta ärsykkeiden tulvasta. Tämä voi näkyä ihon harmautena sekä tummina silmänalusina ja silmäpusseina. Myös riittävä unen määrä on tärkeää ihon hyvinvoinnille. Samoin keuhkoilla on oma merkityksensä ihon kuntoon. Riittämätön hapensaanti vanhentaa ihoa, luonnossa kävely sekä muu oleilu hapekkaassa ulkoilmassa taas tuovat kasvoille hehkua samalla kun mieli kirkastuu. Kun mieli on kirkas, ryhti kohenee ja positiivisuus heijastuu koko kehoon, ihoa myöten.

Kuten huomaat, ihon hyvään kuntoon vaikuttavia tekijöitä on hurjan paljon ja parasta on, että niihin voi vaikuttaa itse. Sisäisen kevätsiivouksen aloittamisen jälkeen iholle saattaa aluksi ilmestyä normaalia enemmän näppylöitä mutta se kertoo vain siitä, että puhdistumisprosessi on käynnistynyt. Maksan puhdistuskapasiteetti ei ehkä vielä ole ihan täydessä terässä, minkä takia kuona-aineita työnnetään ulos kehosta ihon kautta. Tämä on viimeistään merkki siitä, että puhdistusta todella tarvitaan. Kun sisäinen kevätsiivous on päässyt kunnolla käyntiin, on hyvä mennä puhdistuttamaan ihonsa ammattilaisella, jotta elimistön iholle tuomat kuonat saadaan poistettua tukkimasta ihoa. Muistathan suosia vain puhdasta, luonnollista kosmetiikkaa käyttäviä kosmetologeja! Kosmetologikäynnin jälkeen iho alkaakin olla valmis vastaanottamaan yhä lisääntyvää auringonvaloa, samoin todennäköisesti olet itse huomattavasti virkeämpi ja energisempi kuin ennen kevätsiivouksen aloittamista.

14.3.2016

Tällä viikolla vietetään vuosittaista, maailmanlaajuista Aivoviikkoa (Brain Awareness Week). Tiesitkö, että maailmassa joku sairastuu dementiaan joka kolmas sekunti? Luit oikein, joka kolmas sekunti. Kyse on siis erittäin merkittävästä terveysongelmasta sekä myös sosiaalisesta ongelmasta, yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista puhumattakaan.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Se on funktionaalisen lääketieteen käsityksen mukaan tulehdussairaus, jossa insuliinin kohoamisella on suuri merkitys. Alzheimerin tautia kuvataankin jo tyypin 3 diabeteksena. Diabeetikoilla on kohonnut riski sairastua tautiin, myös sydän- ja verisuonisairaudet ovat itsenäinen riskitekijä taudin kehittymisessä. Liian korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli keski-iässä ovat hälytysmerkkejä sydämen ja verisuonien lisäksi aivojen toimintakyvyn heikkenemisestä.

Elimistön tulehdusta lisäävät mm. teollisten rasvojen ja runsaan punaisen lihan syömisen seurauksena vääristynyt rasvahappojen suhde. Jos ruokavaliosta puuttuvat samalla hyvät rasvat kuten kalaöljy sekä kasviksista ja marjoista saatavat antioksidantit, tulehdusta edistävien sytokiinien muodostus elimistössä lisääntyy, samoin kuin vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi.

Alzheimerin tautiin sairastuneilla on havaittu olevan puutoksia monista aivojen hyvinvointia lisäävistä vitamiineista ja hivenaineista. Erityisesti D-vitamiinin puute lisää aivojen tylsistymisen riskiä ja edistää inflammaation lisääntymistä. On myös huomioitava, että monet lääkkeet voivat varastaa aivojen käyttöön tarkoitettuja tärkeitä ravintoaineita kuten B-vitamiineja ja Q10 ja edistää siten hapetusstressin lisääntymistä. Tuoreiden tutkimusten mukaan pieni veren Q10 pitoisuus liittyy suurentuneeseen dementiariskiin, Q10 myös ehkäisee beeta-amyloidipaakkujen kertymistä aivoihin.

Alzheimerin tauti ei suinkaan kehity hetkessä vaan sen kehittyminen alkaa hiljalleen, jopa vuosikymmeniä ennen varsinaisen sairauden puhkeamista. Siksi nuorenkaan ihmisen ei kannata ohittaa aivojen terveyteen liittyviä vinkkejä. Samoin huonon perimän omaavan ihmisen on tehtävä fiksuja elämäntapaan liittyviä valintoja kaikissa elämänvaiheissa.

·       Syö luonnollista, käsittelemätöntä luomuruokaa

·       vältä sokeria ja nopeasti sokeriksi muuttuvia valkoisia viljatuotteita

·       käytä vain täysjyväviljatuotteita

·       syö marjoja, kasviksia ja juureksia monipuolisesti

·       syö rasvaista kalaa, käytä kalaöljyä ja kylmäpuristettua luomuoliiviöljyä

·       käytä monipuolisesti erilaisia pähkinöitä ja siemeniä sekä palkokasveja

·       huolehdi riittävästä unesta ja liikunnasta

·       muista myös, että sosiaalinen kanssakäyminen on erittäin tärkeää aivojen hyvinvoinnille

Jos koit aiheen omaksesi ja haluat keskustella omasta tai läheisesi tilanteesta tarkemmin, ota rohkeasti yhteyttä!

10.3.2016

Kauppareissullani olin punnitsemassa bataattia kun herttainen vanhempi rouva tuli kyselemään mitä aion siitä valmistaa. Hän ei ollut koskaan vielä kokeillut bataattia mutta hän oli kovin kiinnostunut kokeilemaan ja kaipasi helppoja käyttövinkkejä. Kerroin hänelle, että bataatista valmistuu uunissa pehmeän makoisia pihvejä leikkaamalla ne sentin paksuisiksi viipaleiksi ja maustamalla suolalla ja mustapippurilla ja pyörittelemällä oliiviöljyssä. Oma suosikkini bataattipihvien maustamiseksi on savupaprika ja ripaus chiliä. Uuni on muutenkin bataatin ystävä, uunibataatit ja bataattiranskalaiset ovat helppoja ja nopeita lisukkeita valmistettavaksi. Bataatti kypsyy hieman nopeammin kuin peruna mutta ei pahastu pitkästäkään hauduttamisesta.

Kerroin rouvalle, että bataatista valmistuu myös makoisat sosekeitot, etenkin inkiväärillä ja kookosmaidolla ryyditettynä. Itämaista vivahdetta saa lisäämällä keittoon esim. jeeraa, currya ja chiliä. Bataatti onkin erinomainen curryruokien raaka-aine, se toivottaa kikherneet, linssit ja pavut tervetulleeksi seuraansa. Bataatti-pinaatticurry kotijuustokuutioilla oli joskus suosikkini, vieläköhän löytäisin reseptin jostain?

Perinteisempien ruokien ystävälle bataattia voi suositella muusin ainesosaksi. Miksi aina pitäisi tehdä perunamuusia kun muitakin muusiin sopivia kasviksia löytyy? Jos ei halua tehdä pelkkää bataattimuusia, samaan kattilan sopivat varsin hyvin esim. peruna, pieni pala juuriselleriäkään ei ole pahitteeksi, lanttu ja palsternakka. Tai mikä tahansa omia makunystyröitä miellyttävä yhdistelmä. Kokeile rohkeasti, saatat tulla vahingossa loihtineeksi uusia, hienoja makuelämyksiä! Jos näin käy, todennäköisesti et kuitenkaan koskaan enää jälkeenpäin onnistu loihtimaan yhtä herkullista yhdistelmää… Näin käy ainakin itselleni usein, koska kokkailuni ovat hyvinkin suurpiirteisiä enkä juurikaan mittaile ainesosia, paitsi jos teen ruokaa ensimmäistä kertaa.

Bataatti on monikäyttöinen raaka-aine myös viljatonta ruokavaliota noudattavalle. Parin vuoden takainen hitti, kukkakaali-pizzapohja, onnistuu loistavasti myös bataatista. Yksi ohje löytyy täältähttp://hannansoppa.com/pizza-perjantai-pohja-bataatista/, täysin viljatonta pizzapohjaa varten ohjeen kaurajauhot on vaihdettava esim. kookosjauhoihin. Bataatti sopii raastettuna mainiosti myös pizzan täytteeksi kuten Virpi Mikkonen Kiitos Hyvää Pikaruokaa- kirjassaan ohjeistaa. Kokeiltu on, hyvää tulee.

Tiesitkö, että bataattia voi syödä myös raakana? Sitä kannattaa leikkaamisen jälkeen liottaa tovi kylmässä vedessä, jotta ylimääräinen tärkkelys ja tärkkelyksinen maku häviävät. Sen jälkeen bataattiviipaleet, -lastut tai -ranskalaiset kuivataan keittiöpyyhkeellä ja pyöritetään maustekastikkeessa. Omat bataattiranskalaiseni marinoituvat parhaillaan Outi Rinteen ohjeesta mukaillussa marinadissa, alkuperäinen resepti löytyy täältä: http://keittiokameleontti.blogspot.fi/2010/06/vahan-niinkuin-ranskalaiset.html.

Oma suosikkini bataatin ja oikeastaan monen muunkin kasviksen raakakäyttöön on nauhapasta. Viime vuonna laajemmin yleisön tietoisuuteen noussut viljaton pasta eli vihanneksista tai juureksista, kuten porkkanasta, kesäkurpitsasta, kurkusta, palsternakasta jne. valmistettu nauhapasta sopii valmistettavaksi myös bataatista. Nauhamaisen rakenteen saa aikaan ilman spiraalileikkuria tavallisella kuorimaveitsellä tai julienne-raastimella. Bataattipastan kastike voi olla kylmä tai lämmin, molempiin löytyy maukas ohje esim. jo edellä mainitusta Virpi Mikkosen kirjasta.

Joko hengästyit bataatin monipuolisuudesta? Malta vielä hetki, tässä ei ollut kaikki! Bataatti taipuu makeutensa ja tärkkelyspitoisuutensa takia erinomaisesti myös makeisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Aamun voi aloittaa bataattiletuilla, netistä löytyy monenlaisia ohjeita niiden valmistamiseen. Tai niistä voi tehdä rieskoja kuten Tuulia Talvio on tehnyt blogissaan. Bataattia voi myös käyttää mehevöittämään leipä- tai kakkutaikinaa tai sitä voi raastaa brownies-taikinaan, kuten itse juuri tein. Tarkoitukseni on viedä bataatti-suklaabrowniet pahaa aavistamattomien sukulaisteni luokse vastikkeeksi viikonlopun majapaikasta. Tai no, voi olla että yllätyskortti on jo käytetty ja he nimenomaan osaavat jo epäillä kaikkia viattomilta näyttäviä leipomuksiani. Saapa nähdä mikä on vastaanotto tällä kertaa.

Bataatti ei ole pelkästään hyvän makuinen vaan se on myös hyvin ravinteikas. Siinä on runsaasti A-vitamiinia, mikä suojaa limakalvoja ja ihoa kuivumiselta. Se vaikuttaa immuunipuolustuksen solujen toimintaan, se on tärkeä tekijä luuston rakentumisessa ja ylläpidossa, se vaikuttaa hämäränäkökyvyn säilymiseen sekä lisääntymisterveyteen ja sukusolujen muodostumiseen.

Bataatissa kuten muissakin keltaisissa, oransseissa ja punaisissa kasviksissa on erittäin paljon karotenoideja, jotka ovat A-vitamiinin esiasteita. Ne muuttuvat elimistössä A-vitamiiniksi vain tarpeen mukaan, joten runsaastikaan näitä kasviksia syömällä ei voi saada A-vitamiinin yliannostusta. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini eli imeytyäkseen se tarvitsee samanaikaisesti ainakin jonkin verran rasvaa.

Bataatissa on myös paljon C-vitamiinia, B6-vitamiinia, kaliumia ja mangaania. Karotenoidit ja C-vitamiini yhdessä ehkäisevät kroonista, matala-asteista tulehdusta. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää erityisesti korkeasta verenpaineesta kärsiville. B6-vitamiinia tarvitaan mm. hermoston toiminnassa, sillä on tärkeä rooli energian muodostumisessa, rasvahappojen muodostumisessa. Mangaani vaikuttaa mm. luuston uudistumiskykyyn, insuliinin hyväksikäyttöön ja mm. kilpirauhashormonien muodostumiseen.

Joko alkaa tehdä mieli lähteä bataattikauppaan?

17.1.2016

Ripset huurussa ja pakkanen poskilla, mikä ihana talvipäivä! Valitettavasti kaikki eivät pysty nauttimaan talven kirpakkuudesta; erityisesti atooppisesta ihottumasta kärsivät ovat kaikkea muuta kuin ilahtuneita kylmästä vuodenajasta. Jo pelkät lämpötilaerot ulko- ja sisäilman välillä ovat omiaan saamaan herkästi reagoivan ihon kutiamaan. Kun yhtälöön lisätään vielä ilmaa kuivattavat ilmastointijärjestelmät, ihon reagoinnilta on vaikea välttyä.

Atooppisen ihon perinteisenä hoitona käytetään ihon huolellista rasvaamista perus- ja kortisonivoiteilla. Atooppisen ihon kosteudenpidätyskyky on heikentynyt, siksi iho kuivuu ja kutisee. Kutina saa aikaan raapimista, ihon pinnan rikkoutumista ja bakteerien pääsyn ihon kautta elimistöön, joka saa aikaan immuunijärjestelmän reagoinnin. IgE-vasta-aineiden muodostuminen saa aikaan histamiinin vapautumisen, jolloin kutina lisääntyy entisestään. Lisäksi kortisonivoiteet ohentavat ihoa pitkään käytettynä, siksi kannattaa suosia luonnollisia ihonhoitorasvoja.

Mutta olisiko jotain muutakin tehtävissä ihon kutinan vähentämiseksi? Todellakin on! Atoopikko hyötyy erittäin paljon katseen suuntaamisesta ruokalautaselle. Ai mitä tekemistä ravinnolla on atooppisen ihon kanssa? Vaikka miten paljon! Koska atoopikon iho on tulehtunut, tulehdus täytyy saada sammutettua. Ei riitä, että ihon pintaa hoidetaan vaan ihoa korjaavia ainesosia on tankattava myös sisäkautta.

Tulehdusta hoidetaan poistamalla ruokavaliosta kaikki tulehdusta aiheuttavat ruoka-aineet sekä huomioimalla jo olemassa olevat allergiat. On tärkeä ottaa huomioon mahdolliset yliherkkyyttä aiheuttavat ruoka-aineet, koska ne lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta. Yliherkkyyksiä voi olla vaikka perinteisen allergiamääritelmän mukaan ei olisi allerginen millekään. Ruoka-aineyliherkkyydet voivat ilmaantua jopa parin-kolmen vuorokauden viiveellä, toisin kuin allergiset reaktiot. Siksi yliherkkyyden aiheuttaja on huomattavasti hankalampi löytää.

Rasvahappojen epätasapaino on myös hyvin yleinen atooppisesta ihosta kärsivillä, jolloin ruokavalioon on lisättävä riittävä määrä tulehdusta ehkäiseviä rasvahappoja kuten rasvaista kalaa, kalaöljyä, avokadoa, pellavansiemenöljyä ja oliiviöljyä. Öljyjen on oltava laadukkaita, kylmäpuristettuja luomuöljyjä, jotta niillä aikaansaadaan haluttu vaikutus. Myös pähkinät ja siemenet sisältävät paljon luonnollista rasvaa.

Näiden lisäksi on huomioitava mahdollinen epätasapainoinen bakteerikanta suolistossa, ruoansulatusongelmat, imeytymishäiriöt, sokeriaineenvaihdunnan toiminta, suolen vuotaminen sekä monia muita asioita. Stressi pitkään jatkuessaan on sekin yksi atopiaa pahentava tekijä.

Jos vielä kamppailet kutiavan ihosi kanssa, ota yhteyttä. Voin auttaa Sinua laatimalla yksilöllisen ravinto-ohjelman tarvittavine hoitoa tukevine ravintolisineen ja muine ohjeineen.