Stressi, väsymys ja uupuminen

Pitkään jatkunut, kroonistunut stressi voi sekoittaa koko elimistön, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnasta kilpirauhas- ja sukuhormoneihin, hermovälittäjäaineisiin ja immuunijärjestelmään asti. Jopa suoliston mikrobikanta voi muuttua epätasapainoiseksi stressin vaikutuksesta. Erilaiset suolistovaivat lisääntyvät ja pahentuvat suolen epiteelin muuttuessa läpäisevämmäksi, jolloin ongelmat eivät jää pelkästään suoliston alueelle vaan niitä voi tulla mihin kohtaa kehoa tahansa, jokaisen oman, yksilöllisen taipumuksen mukaan.

Kroonistunut stressi voi myös johtaa lisämunuaisen väsymiseen, jossa lisämunuaisen kuorikerros ei kykene erittämään riittävästi kortisolia. Jatkuva väsymys ja arjessa uupuminen ovat tyypillisiä oireita, samoin stressinsietokyvyn heikkeneminen, hermostuneisuus, keskittymisvaikeudet, erilaiset säryt sekä makean ja/tai suolaisen himo. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti.

Lisämunuaisen hoito-ohjelman tärkein ja myös vaikein vaihe on stressin vähentäminen sekä elämäntapamuutosten tekeminen. Kukaan tuskin pystyy luopumaan kaikista stressiä aiheuttavista tekijöistä mutta omaa reagointia stressaavan tilanteeseen voi opetella muuttamaan. Itselle sopivien stressinhallinnan keinojen opetteleminen on täysin välttämätöntä, jotta lisämunuaisten tuottamien hormonien eritys saadaan palautettua.

Sopivan, lisämunuaisten toimintaa tukevan, ruokavalion noudattaminen on huomattavasti helpompi vaihe. Vuotava epiteeli on kunnostettava, mikrobikanta tasapainotettava, allergiaa ja yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet on selvitettävä ja eliminoitava, ravintoainepuutokset sekä oksidatiivisen stressin vaikutukset on otettava huomioon. Samoin mikä tahansa muu asia, mikä kullakin on geneettisesti vaikuttamassa, on selvitettävä ja huomioitava.

Funktionaalisen lääketieteen kokonaisvaltaisessa hoito-ohjelmassa kartoitetaan yllä mainittuja tekijöitä syvällisen haastattelun avulla. Saatujen tietojen perusteella laaditaan yksilöllinen ravintohoito-ohjelma ravintolisäsuosituksineen.

Jos koet ettet selviä yksin, ota yhteyttä niin autan Sinua löytämään keinot Sinulle kuuluvan energisen olon palauttamiseksi.

Joogakuva

Mainokset

MITEN SELVITÄ BUFFET-PÖYDÄSTÄ ILMAN VATSAONGELMIA?

Kevät ja kesä ovat juhlien aikaa ja juhlissa on usein tarjolla runsas, toinen toistaan houkuttelevampia ruokia pursuava kattaus. Herkkävatsainen saattaa saada oireita jo pelkästään katsomalla tarjontaa, koska tietää, että olo tulee olemaan tukala jopa parin seuraavan päivän ajan. Mikä siis avuksi? Toivon, että alla oleva kertomus saisi aikaan jonkin omaan tilanteeseesi sopivan oivalluksen.

Olen osallistunut parin viime viikon aikana kahdelle buffet-lounaalle ja ero olossani näiden tilaisuuksien jälkeen oli kuin yöllä ja päivällä. Ensimmäinen tilaisuuksista oli koulutuspäivä, jossa istuttiin koko päivä ja nautittiin runsas lounas, turhan kiireesti ja kelloa vilkuillen. Iltapäivän aikana aloin tuntea hyvin epämukavaa oloa vatsassani ja kun koulutus oli vihdoin ohi, vatsani oli jo suorastaan kipeä. Kipu jatkui lähes koko illan, senkin jälkeen kun olin jaloitellut hieman, hankkiutunut eroon kiristävistä housuista ja päässyt sohvalle makuuasentoon. Toinen tilaisuuksista oli leppoisa ja rauhallinen sunnuntaipäivän brunssi ystävien kanssa. Brunssin jälkeen olo pysyi hyvänä koko loppupäivän enkä missään vaiheessa tuntenut ähkyä oloa.

Kompastuskivenäni koulutuksen buffetissa olivat monella eri tavalla valmistetut, ihanat papuruoat. Minä tykkään niistä, vatsani ei. Sunnuntain brunssilla tein siksi tietoisen valinnan ja jätin pavut ottamatta. Todennäköisesti pavut olisivat silloin aiheuttaneet koulutuksen buffetia vähemmän vaivoja, koska tilanne oli rennompi ja ruoansulatukseni siksi tehokkaampi.

Ruoan sulamisen tehokkuuteen vaikuttavat monet varsinaisen ruoansulatuselimistön ulkopuoliset tekijät kuten se, miten stressaavaksi tilanne koetaan. Vieraat ihmiset, vieras ympäristö, jännitys, tilaisuuden vaatima keskittyminen, kiire tai epämukava vaatetus voivat kaikki häiritä ruoan sulamista, varsinkin jos se on ennestään heikentynyt. Stressi heikentää aina ruoan sulamisen pysäyttämällä ruokaa sulattavien mahanesteiden tuotannon, jolloin myöskään haiman entsyymituotanto ei saa signaalia käynnistyä.

Jos ruoansulatus takkuilee, buffetissa tarjolla olevien monenlaisten ruokalajien nauttiminen lisää valitettavasti ongelmia. Mitä useampaa erilaista ruokaa nauttii, sen kovempi työ ruoansulatuselimistöllä on saada työnsä suoritettua. Herkkävatsaisen voikin olla viisaampaa olla maistamatta ihan kaikkea vaikka siihen yleensä kannustetaankin. Erityisesti papuja ja kaaleja sisältäviä ruokia voi olla hyvä välttää, ne ovat monelle liian kompleksisia sulattaa. Etikkapohjaisissa liemissä marinoidut kasvikset sen sijaan voivat olla hyödyksi, koska hapan marinadi tehostaa ruoan sulamista lisäämällä mahalaukun happamuutta.

Ruoan sulamisen ongelmat johtuvat usein riittämättömästä mahahappojen tuotannosta, jota stressaava tilanne pahentaa edelleen. Tällaisessa tilanteessa aterian alkupuolella voi kokeilla ottaa suolahappotabletin. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan suolahappotabletteja ensimmäistä kertaa tärkeässä tilaisuudessa, koska ne voivat aiheuttaa voimakasta mahan poltetta jos mahahappoja muodostuu sittenkin jo luonnostaan riittävästi. Jos on mahakatarri, suolahappotablettia ei saa missään nimessä ottaa. Suolahappotablettia lempeämpi vaihtoehto avittaa ruoansulatusta ovat ruoansulatusentsyymit. Valitsemalla laajasti erilaisia ruoansulatusentsyymejä sisältävän valmisteen, tärkeä tilaisuus voi pelastua kun ei tarvitse murehtia vatsan reagoimista ja voi keskittyä juhlimaan. Entsyymit ja suolahappotabletit ovat hyvin turvallisia käyttää ja yleisesti hyvin siedettyjä. Lääkärin kanssa kannattaa kuitenkin keskustella niiden käytöstä, jos on jokin vakava perussairaus tai käytössä on useita eri lääkkeitä.

Buffetista kannattaa valita helposti sulavia, kypsennettyä kasvisruokia sekä painottaa kalaa ja vaaleaa lihaa punaisen lihan sijasta, se on ruoansulatukselle työläs sulatettava. Kermaperunat voivat monelle olla kompastuksen paikka, se on yllättävän raskas ruoka, jota tulee helposti syötyä liikaa. Buffetissa on useimmiten tarjolla myös keitinperunoita, joka on parempi vaihtoehto. Buffet-pöydän, samoin kuin muidenkin juhlapöytien, suurin turhake on mielestäni leipä. Miksi täyttää vatsaa niin arkisella ruoalla kuin leivällä kun tarjolla on harvoin saatavia ruokia sekä täysin uusia makuelämyksiä?

Entäpä juomapuoli? Herkkävatsaisen ei missään nimessä kannata juoda siidereitä tai muita makeutusaineilla makeutettuja juomia varsinkaan ennen ruokailua. Makeutusaineet voivat villitä suolistobakteereita siinä määrin, että vatsassa on valtaisa täysinäisyyden tunne jo ennen kuin on syönyt ensimmäistäkään haarukallista. Veden runsasta juomista ruoan yhteydessä kannattaa myös välttää, koska se laimentaa ruoan sulattamiseen tarvittavia mahanesteitä. Alkoholipitoiset juomat sisältävät runsaasti energiaa ja useimmiten myös sokeria, joten niiden käyttö on hyvä pitää kohtuullisena. Samoin kuin buffetpöydän kruunaavan jälkiruoan määrän.

 

Tärkeimmät asiat lyhyesti:

*valitse yllesi mukavat vaatteet

*syö rauhallisesti ja pureskele ruoka hyvin

*unohda stressi, nauti tilaisuudesta

*vähemmän on enemmän

*käytä alkoholia maltilla

*ota tarvittaessa avuksi ruoansulatuksen apuaineita

 

Iloa ja hyvää oloa kesän juhliin!

 

(kuva: matkakuume.net)

Sisäinen auringonpaiste – kun kevät antaa odottaa itseään

Ruoansulatukseni on takkuillut viime aikoina ihan kunnolla. Syynä siihen on stressikertoimien nousu. Oli stressin aiheuttaja sitten henkinen tai fyysinen, sopimattomasta ruoka-aineesta, lääkkeestä, sairaudesta, unettomuudesta tai myrkkyjen kertymisestä johtuva, seurauksena on ruoansulatuksen pysähtyminen. Jos ruoansulatus toimii normaalistikin heikonlaisesti riittämättömien mahahappojen erityksen seurauksena, voi vain arvata mitä stressikertoimien nousu saa aikaan. Silloin ei erity senkään vertaa mahahappoja kuin normaalisti ja olo on sen mukainen. Tunkkainen ja nuupahtanut.

Puhdistaakseni elimistöni talven aikana kertyneistä kuona-aineista ja saadakseni tilalle uutta potkua, ryhdyin keväiselle detox-puhdistuskuurille. Kevät on erinomaista aikaa kehon puhdistamiselle. Silloin luontokin herää talviuniltaan, puihin ja pensaisiin puhkeaa pienet hiirenkorvat ja maasta puskee jos jonkinlaista elinvoimaista pientä kukkaa ja lehteä. Moni tuntee keväisin luontaista tarvetta karistaa pimeä vuodenaika yltään ja sopiva tapa siihen on detox. Puhdistuskuurin aikana tankkasin runsaasti tumman vihreitä kasviksia, huolehdin aminohappojen ja mineraalien saannista sekä autoin maksan puhdistustyötä nauttimalla runsaasti chlorellaa sekä tietysti juomalla riittävästi vettä ja yrttiteetä. Kahvin jätin tauolle, maito- ja viljatuotteet sekä sokeri jäivät tottakai pois käytöstä kokonaan.

Puhdistuskuurini päättyi pari päivää sitten, joten olen joutunut miettimään normaalia tarkemmin mikä olisi sopivaa ravintoa detoxin jälkeen syötäväksi. Ruoan täytyy olla tietysti ravitsevaa eikä missään nimessä liian raskasta vaan virkistävää ja tasapanoista. Tänään kehoni tuntui kaipaavan smoothieta päivälliseksi. Eikun blenderi esiin. Minulla on harvemmin minkäänlaista suunnitelmaa smoothieita tehdessäni vaan ladon siihen niitä aineksia mitkä sattuvat käteen osumaan. Kun ainekset olivat kannussa, huomasin valinneeni lähes pelkästään oranssin värisiä raaka-aineita. Samalla muistin aamuisen tuorepuuroni, mikä myös hehkui oranssinkeltaista energiaa ja koin sen hyvin energisoivana. Smoothieni tai puuroni ovat harvemmin oranssin värisiä, useimmiten ne saavat voimakkaan värinsä mustikasta, mustaviinimarjasta tai puolukasta. Kehoni oli siis taas itseäni viisaampi ja se tiesi tarvitsevansa sisäistä auringonpaistetta nyt kun kevät antaa edelleen odottaa itseään.

Oranssin väriset kasvikset sisältävät runsaasti karotenoideja, jotka toimivat antioksidantteina ja suojaavat elimistöämme päivittäisiltä oksidatiivisilta iskuilta. Oranssi väri ilmentää elimistä munuaisten, virtsarakon ja paksusuolen toimintaa sekä nesteiden vapaata virtausta. Oranssi väri liitetään itämaisissa tieteenaloissa muun muassa tunteiden käsittelyyn, ihmissuhteisiin, sukuhormoneihin, hedelmättömyyteen, luovuuteen, taiteellisuuteen, kontrolliin ja täydellisyyden tavoitteluun sekä ongelmanratkaisuun.

Mieli ja keho ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Poistamalla haitallisen ruoka-aineen ruokavaliosta, vaikutuksen voi huomata ahdistuksen tai masentuneisuuden häviävämisenä. Toisinpäin käännettynä, poistamalla jonkin haitallisen, negatiivisen ajatuksen, vaikutuksen voi nähdä vaikka painon putoamisena.

Omaa kehoaan kannattaa opetella kuuntelemaan. Se tietää luonnostaan mitä se kaipaa milloinkin, mitä siltä puuttuu, jotta se voisi auttaa meitä voimaan hyvin. Toki jos salmiakin himo yllättää, kyseessä tuskin on salmiakin puute vaan ehkäpä suolatasapaino on keikahtanut esimerkiksi voimakkaan treenaamisen ja kivennäisaineiden menetyksen takia.

Tässä resepti itseäni virkistäneeseen ja ilahduttaneeseen smoothieen:

SISÄISEN AURINGONPAISTEEN SMOOTHIE

puolikas appelsiini IMG_2566

2 sentin paksuista bataattikiekkoa

inkiväärisiivu

2 rkl auringonkukan siemeniä

vajaa puoli desiä tyrnimarjoja

2 kuivattua aprikoosia

¼ tl merilevärouhetta

0,5 – 1 tl kurkumaa

kanelia

2 tl kookosöljyä

vettä

mehiläisen siitepölyä koristeeksi

Aurinkoa kevääseesi, sekä sisäistä että ulkoista!

-Marika-

Mansikkaraakasuklaata ystävänpäiväksi

Ilahduta ystävää tai puolisoa, kummia tai mummia suloisilla raakasuklaakonvehdeilla!

 

Mansikkasuklaakonvehdit

Mansikkakerros:

2 dl mansikoita

1,5 dl cashewpähkinöitä

1 – 2 rkl sitruunamehua

0,5 dl raakakaakaovoita

1,5 rkl hunajaa

Liota cashewpähkinöitä vedessä tunnista neljään tuntiin niiden hienontamisen helpottamiseksi. Huuhtele ja valuta.

Sulata kaakaovoi hiljaisella lämmöllä vesihauteessa niin, ettei se kuumene vaan ainoastaan sulaa.

Sekoita tehosekoittimessa mansikat, pähkinät, sitruunamehu ja hunaja keskenään. Lisää sulatettu kaakaovoi ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa makeutusta.

Lusikoi seosta suklaamuottien pohjalle, noin puoleen väliin muottia ja siirrä pakastimeen jähmettymään. Jos seosta jää yli, siirrä jäljelle jäänyt mansikkaseos esim. espressokuppeihin tai muihin pieniin astioihin, jäähdytä ja nauti jälkiruokana.

Suklaakerros:

1 dl raakakaakaovoita

4 rkl raakakaakaojauhetta

¼ dl kookossokeria hienoksi jauhettuna tai hunajaa

1 rkl lucuma-jauhetta

1 rkl toco-jauhetta = riisinlesejauhe

ripaus ruususuolaa

ripaus aitoa vaniljaa

Sulata kaakaovoi hiljaisella lämmöllä vesihauteessa niin, ettei se kuumene vaan ainoastaan sulaa. Sekoita huolellisesti kaikki ainekset kaakaovoihin. Anna makujen tasaantua puolisen tuntia vesihauteessa ja maistele sen jälkeen maut kohdalleen. Lisää tarvittaessa mausteita.

Kun mansikkasuklaa on jähmettynyt, täytä muotit suklaamassalla koko ajan sekoitellen etteivät jauhemaiset ainekset jäisi astian pohjalle. Siirrä konvehdit pakastimeen jähmettymään noin tunnin ajaksi.

Nauti mansikkasuklaata hyvässä seurassa!

Diagnoosina autoimmuunisairaus – mitä nyt?

Autoimmuunisairausdiagnoosi tulee yleensä yllätyksenä. Miten sellainen voi puhjeta ihan varoittamatta? Mikä se edes on??

Autoimmuunisairauksia tunnetaan tällä hetkellä yli sata erilaista ja niiden esiintyvyys on jatkuvassa kasvussa. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Yksi yleisimmistä autoimmuunisairauksista Suomessa on kilpirauhasen tulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Muita hyvin yleisiä sairauksia ovat mm. keliakia, nivelreuma, psoriasis, tulehdukselliset suolistosairaudet haavainen paksusuolentauti ja Crohnin tauti sekä MS-tauti ja tyypin 1 diabetes. Autoimmuunisairauksien puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius. Tiedetään myös, että yhden autoimmuunisairauden läsnäolo lisää todennäköisyyttä sairastua muihin autoimmuunisairauksiin. Naisilla autoimmuunisairauksia esiintyy kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.

Ihmisen immuunijärjestelmän solujen on tarkoitus suojella elimistöä kehon ulkopuolelta tulevia sekä sen sisäpuolella syntyviä haitallisia aineita vastaan. Immuunijärjestelmän tehtävänä on myös korjata jo syntyneitä vaurioita ja poistaa kuolleita soluja esimerkiksi infektion, trauman, stressin, liiallisen treenaamisen, alkoholin kulutuksen tai tupakoinnin jäljiltä. Kun työ on tehty, immuunireaktio sammuu. Autoimmuuniprosessissa korjausvaiheen puolustustoiminnot eivät sammu vaikka vauriot on jo saatu korjattua vaan immuunijärjestelmän hyökkäys jatkuu, jolloin eliminoinnin kohteeksi joutuvat myös terveet kudokset.

Immuunijärjestelmällä oli aikaisemmin enemmän töitä koska elinympäristössämme oli paljon luonnollisia esim. maaperästä peräisin olevia bakteereja, joita vastaan piti puolustautua. Nykyisessä ylihygieenisessä ympäristössämme työt ovat vähentyneet ja töitä etsiessään immuunijärjestelmä alkaa hyökätä vaarattomia yhdisteitä tai ruoka-aineita kohtaan. Immuunijärjestelmä ei osaa tunnistaa pitkälle prosessoituja ruokia, myrkyllisiä torjunta-aineiden jäämiä tai hormonihäiritsijöinä toimivia muoviyhdisteitä, jolloin se käynnistää hyökkäyksen, immuunijärjestelmä aktivoituu ja inflammaatio eli tulehdus käynnistyy.

Ravinnon merkitys autoimmuunisairauden kehittymisessä on merkittävä. Jos syömme jatkuvasti huonolaatuista tai itsellemme sopimatonta ruokaa, ruoka ei sula kunnolla, sen sisältämät vitamiinit jäävät imeytymättä ja ruoka kulkeutuu tulehdusta aiheuttavine bakteerikuormineen ohutsuoleen, jolloin immuunijärjestelmä aktivoituu. Jos tämä jatkuu ateriasta toiseen, päivästä toiseen, vuodesta toiseen; elimistön sietokyky ylittyy ja erilaisia oireita alkaa ilmaantua eri puolille kehoa. Puhutaan vuotavan suolen oireyhtymästä.

Autoimmuunisairaudet ovat usein oireettomia tai oireet voivat olla vähäisiä, jolloin sairaus pääsee kehittymään vuosia, jopa kymmeniä vuosia ennen kuin sitä huomataan. Tulehdus on matala-asteista, jolloin se ei näy peruslaboratoriotesteissä. Vasta-aineita havaitaan usein sattumalta esimerkiksi sairauksien poissulkemisen yhteydessä. Kun vasta-aineet ovat koholla, solutason vaurioita on jo syntynyt. Merkittävää on, että oireet ovat usein suoliston ulkopuolisia. Erilaiset iho-oireet kuten ihon halkeilu ja ihottumat ovat yleisiä, samoin hiustenlähtö, nivelkivut, krooninen väsymys tai kiputilat.

Autoimmuunisairaudet ovat elämänlaatua heikentäviä, pysyviä sairauksia, mutta niitä voidaan tehokkaasti hallita sopivan ruokavalion ja elämäntapatekijöiden avulla. Ruokavaliosta on poistettava tulehdusta lisäävät ruoka-aineet, joista pahimpia ovat vehnä ja maito. Gluteeniton ruokavalio on usein tarpeellinen. Ruokavalioon lisätään monipuolisesti kasviksia, marjoja, kuituja, täysjyvätuotteita, kylmäpuristettuja öljyjä ja kalaa sekä vältetään prosessoidun ruoan, lisä-, säilöntä- ja väriaineiden käyttämistä sekä karkkien, sipsien, jäätelön, pitkään säilyvien leipomotuotteiden syömistä. Ruoansulatusta on tehostettava, jotta ravinteiden imeytyminen parantuu ja elimistö pystyy toimimaan optimaalisesti. Tähän on avuksi rauhallinen ruokailuhetki, kunnollinen pureskelu sekä tarvittaessa ruoansulatusta edistävien entsyymivalmisteiden käyttö. Lisäksi suolisto on kunnostettava, limakalvovauriot korjattava ja bakteerikanta tasapainotettava sopivien ravintolisien ja ruokavaliomuutosten avulla. Myös ympäristötekijät on huomioitava ja kiinnitettävä huomiota erityisesti ruoan kautta saatavaan päivittäiseen kemikaalikuormaan sekä iholle levitettäviin voiteisiin ja hajusteisiin sekä kodin puhdistusaineisiin. Nämä haitalliset aineet lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta. Valitsemalla luonnollisista aineista valmistettua kosmetiikkaa ja pesuaineita sekä mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja luonnonmukaisesti tuotettuja ruoka-aineita haitallisten aineiden kokonaiskuorma pienenee.

Elämäntapaan liittyvät tekijät kuten stressin määrä, liikunta ja uni ovat hyvin tärkeitä tekijöitä koko elimistön hyvinvoinnin kannalta. Liika stressi ja liikunta lisäävät immuuniaktivaatiota ja ravinteiden tarvetta, unen puute sekoittaa hormonitoiminnan. Liikkumalla sopivalla tahdilla ja harrastaen elämäntilanteeseen sopivia lajeja unen laatu paranee ja stressitekijät pysyvät alhaisella tasolla. Erilaisia stressitekijöitä on nykyään lähes kaikilla, mutta tunnistamalla oma mahdollisesti haitallinen reagointi tai käyttäytymismalli stressin kokonaismäärää elämässä on mahdollista hallita. Hyviä menetelmiä ovat mm. hengitysharjoitukset, erilaiset mielen harjoitukset, meditaatio, pilates tai jooga-tyyppiset harjoitukset.

Tiedostamalla oma riskitasonsa sairastua autoimmuunisairauksiin ja puuttumalla ajoissa riskitekijöihin, voidaan välttää niiden puhkeaminen jopa kokonaan. Meillä jokaisella on omanlaisensa perimä, elämäntapa, kokemukset ja syömismalli. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, minkälaisella ruokavaliolla kukin voi parhaiten. Haluatko löytää itsellesi sopivimman ruokavalion, joka edistää terveyttäsi ja huomioi omat terveydelliset haasteesi? Tule FLT Ravintovalmennukseen niin kartoitetaan yhdessä sinulle sopivin ruokamalli ja tapa elää.

Tymäkkä tyrni

2.9.2016

Tyrnipensaan voimakkaan oranssit marjat pursuavat syksyn alkaessa virkeyttä ja elinvoimaa. Jo pelkkä väri luo mielikuvan tymäkästä terveyspommista.

Tyrni on luonnonvaraisista marjoista kaikkein ravintorikkain. Se sisältää muista marjoista poiketen melko paljon rasvaa, noin 5 g / 100 g. Tyrni sisältää elimistön tarvitsemia monityydyttymättömiä rasvahappoja (alfalinoleenihappo ja linolihappo) sekä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja (öljyhappo ja palmitoleiinihappo). Tyrni on runsaskuituinen ja se sisältää pääosin liukenemattomia kuituja. Tyrni sisältää myös runsaasti luonnollisia E- vitamiiniyhdisteitä (tokoferolit ja tokotrienolit), C-vitamiinia ja fenolisista yhdisteistä erityisesti kversetiiniä. Kaikki yllä luetellut ravintotekijät ovat tärkeitä mm. ihon hyvinvoinnille, joten tyrnillä terästettyjä tuotteita löytyy niin kosmetiikkahyllyltä kuin luontaistuotekaupoista.

Kaikki luonnonmarjat sisältävät polyfenoleita, jotka ovat kasvia itseään suojaavia yhdisteitä. Ne suojaavat kasvia mm. bakteereilta ja viruksilta, liialliselta UV-säteilyltä sekä tuhohyönteisiltä. Polyfenolit ovat erittäin suositeltavia päivittäiseen käyttöön kokonaan, kuorineen ja siemenineen syötynä, tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna. Muita marjojen terveysvaikutuksia ovat verenpainetta ja kolesterolia alentava vaikutus, sokeriaineenvaihdunnan paraneminen, maksan detox-kapasiteetin lisääntyminen sekä mm. suolistobakteerien ja helicobakteerin kiinnittymiseltä ehkäisevät mekanismit ja tulehdustekijöiden pienentyminen.

Mikä on paras ruokavalio?

20.9.2015

Tähän kysymykseen törmää usein mm. netin keskustelupalstoilla tai vaikkapa työpaikan lounas- tai kahvipöytäkeskusteluissa. Muutamia vuosikymmeniä sitten kasvisruokailijoita pidettiin hieman kummallisina mutta nykyisin löytyy gluteenittoman, maidottoman, vhh:n, paleon, välimeren ruokavalion, itämeren ruokavalion ja ties minkä nimisten ruokavalioiden noudattajia. Mikä siis on paras ruokavalio?

Ruoka on nykyisin kovasti tapetilla oleva asia ja harva se viikko voimmekin lukea aina uuden, käänteentekevän ruokavalion hyödyistä. Asian hahmottamista ei auta yhtään erinimisiin ruokavalioihin liittyvät ristiriitaiset tutkimustulokset ja julkaisut. Yhtenä päivänä vähähiilihydraattinen dieetti on se, minkä avulla kilot karisevat kuin itsestään ja seuraavana päivänä uutisoidaan samaa dieettiä noudattavien sairastuvan muita useammin esim. sydän- ja verisuonisairauksiin.

Pelkän ruokavalion nimen perusteella ei voi päätellä, onko noudatettava ruokavalio hyvä vai ei. Se riippuu täysin dieetin sisällöstä. Esim. vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla todella hyvä ja terveyttä edistävä tai se voi olla hyvinkin haitallisia reaktioita aiheuttava pitkällä tähtäimellä. Ruokavaliota, joka sisältää paljon marjoja ja vihanneksia, kalaa, kanaa, siemeniä, pähkinöitä, palkokasveja ja hyviä rasvoja, voidaan yhtälailla kutsua vähähiilihydraattiseksi kuin paljon kananmunia, punaista lihaa, juustoa ja voita sisältävää ruokavaliota. Näistä saatavat hyödyt elimistölle sen sijaan poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Ensin mainitusta dieetistä elimistö saa runsaasti pienoisravintotekijöitä kuten vitamiineja ja hivenaineita sekä rasvahappoja solujensa rakennusaineeksi. Myös maksa toimii hienosti ja pystyy poistamaan riittävän antioksidanttisaannin turvin elimistöstä erittyvät kuona-aineet. Jälkimmäisessä taas ravintoaineiden pääsy solujen käyttöön heikkenee solukalvojen muuttuessa joustamattomiksi ja lisäksi maksan kuona-aineiden poistokyky saattavat häiriytyä puutteellisten kuitujen ja hivenaineiden saannin takia.

On tärkeää ottaa huomioon ihmisen kokonaistilanne, kun ruvetaan pohtimaan sitä, minkälaisia vaikutuksia ruokavaliolla halutaan saada aikaan. Jokaisen ihmisen lähtötilanne on erilainen ja siksi ei ole olemassa kaikille sopivaa ruokavaliota. Jokaisen ihmisen elimistö myös reagoi eri tavalla eri asioihin, koska reagointiin vaikuttavat myös ajattelutapa, aikaisemmat kokemukset ja tunteet. Me kaikki olemme ulkoisesti erinäköisiä, miksi siis oletamme, että olisimme sisältä kaikki samanlaisia?

Ruokavalion nimestä siis viis, kunhan se koostuu hyvälaatuisista, luonnollisista aineksista.

Punajuuresta on moneksi

20.8.2015

Kasvimaalla piipahtaessani huomasin ensimmäisten punajuurten kasvaneen jo sopivaan käyttökokoon. Nappasin ensimmäiset naatit ylös iltasella ja muistin samalla viime kesäisen ”löytöni”: punajuurenlehtisipsit. Tiesitkö, että punajuuren lehtiä voi käyttää lehtikaalin tapaan sipseinä? Kyllä voi, ja ne ovat yhtä herkullisia kuin lehtikaalista tehdyt. Revi lehdet irti lehtiruodista ja jätä reiluiksi paloiksi. Pirskottele päälle hieman kylmäpuristettua oliiviöljyä ja mausta hyvälaatuisella puhdistamattomalla suolalla, esim. Himalajan harmaalla vuorisuolalla. Sekoittele punajuuren lehtiä käsin, jotta öljy ja suola levittyvät tasaisesti. Levitä lehdet uunipellille sopivan väljästi ja pistä 175 asteiseen uuniin n. 15 minuutiksi. Käytä mielellään kiertoilmauunia. Varo polttamasta punajuuren lehtiä, ne palavat erittäin herkästi. Lehdet ovat herkullisimmillaan suoraan uunipelliltä nautittuna. Kauniiksi niitä tosin ei voi kehua vaikka niitä ei polttaisikaan..

Seuraavana aamuna puristin punajuurista mehut irti. Mehupuristin on siihen hommaan välttämätön, yksi syksyn ja talven kovimmassa käytössä olevista keittiökoneistani. Punajuuren kaveriksi lasiin päätyi lisäksi pari porkkanaa, pieni nauris ja puolikas sitruuna. Uuden sadon vihanneksista tehty ensimmäinen drinkki on aina erityisen ilahduttava.

Mehun puristamisen sivutuotteena syntyy aina iso kasa kuivaa kasvikuitua. Se jalostuu omassa käytössäni useimmiten kasvispihveiksi. Helppoa kuin mikä! Sekoita kasvikuidun joukkoon pari-kolme luomukananmunaa, hyvälaatuista puhdistamatonta suolaa ja mustapippuria. Paista kylmäpuristetussa oliiviöljyssä (valurauta)lettupannulla miedossa lämmössä kypsiksi ja kauniin värisiksi. Kasvispihvitaikinaa voi muutella ja maustaa sen mukaan mitä kasviksia kaapista löytyy, lisätä yrttejä, sipulia, valkosipulia tai mitä mielesi tekee. Punajuuret eivät pahastu myöskään intialaisen tai arabialaisen keittiön mausteista. Paistamiseen sopii esimerkiksi kylmäpuristettu kookosöljy, joka tuo kasvispihveihin vienon kookoksen vivahteen. Viimeisin löytöni oli kasvispihvitaikinan jatkaminen kotimaisella hernerouheella. Pihveistä tuli todella raikkaan makuisia ja hyvin ruokaisia. Käyttämäni hernerouhe oli vieläpä kotimaista luomutuotantoa, valkuaiskasvien jalostamiseen erikoistuneen Myssyfarmin paikallisella Reko-torillamyymää lähiruokaa.

Punajuuri ei ollut näidenkään kokkailujen jälkeen vielä kokonaan käytetty, jäljelle jäivät vielä varsinaiset naatit eli lehtien varret. Ne voi käyttää parsan tapaan keittämällä väljässä suolavedessä ja nauttimalla lämpimässä salaatissa, wokkaamalla tai minkä tahansa ruoan lisukkeena.

Yksinkertaisten raaka-aineiden jatkojalostaminen ravintorikkaaksi ja edulliseksi ravinnoksi ilahduttaa itseäni suuresti. On myös hienoa huomata olevansa melko omavarainen syyskesän aterioiden valmistuksen suhteen. Satokauden ollessaan huipussa kotimaisista kasviksista saa tehtyä vaihtelevia ruokia joka päivä ja aterioiden painopiste siirtyy automaattisesti kasviksin. Vaikka sitä omaa pientä keittiöpuutarhaa ei olisikaan, lähiseudulta löytyy varmasti vihannesten viljelijöitä, joilta saa hankittua tuoreita, ilman kemiallisia lannoitteita kasvatettuja vihanneksia.

 

Kärsitkö liian vähäisestä mahahappojen tuotannosta?

28.4.2016

Moni tekee tietämättään karhunpalveluksen itselleen käyttämällä jatkuvasti happosalpaajia. Juuri niitä, joita tv:ssä ja radiossa mainostetaan päivittäin. Mainoksissa luvataan, että voi syödä huoletta mitä tahansa, koska närästysoireiden tullessa itsehoitolääke lopettaa kiusallisen, polttavan tunteen ylävatsan alueella. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska lakkauttamalla lääkkeen avulla suolahapon tuotannon seuraa paljon muutakin kuin pelkästään närästysoireiden katoaminen.

Happosalpaajien tai PPI-lääkkeiden väärinkäyttö (=jatkuva, pitkäaikainen käyttö) ei toki ole suolahapon tuotannon vähentymisen eli hypoklorhydrian ainoa syy, vaan jo pelkästään ikääntyminen laskee sitä. Myös monet krooniset sairaudet, kuume ja stressi ehkäisevät suolahapon tuotantoa. Ja kenelläpä meistä ei olisi stressiä!

Hypoklorhydrian tavallisia oireita ovat B12- vitamiinin ja raudan puute. Muita oireita ovat ruokailun jälkeen ilmaantuva voimakas turvotus, polte tai muu epämukavuuden tunne ylävatsalla, ilmavaivat tai sopimattomien ruoka-aineiden listan jatkuva piteneminen. Hypoklorhydria ilmenee usein myös suoliston ulkopuolisina oireina. Kynsien huono kunto, erilaiset iho-ongelmat, ihottumat tai peräaukon kutina ovat hyvin yleisiä merkkejä suolahapon puutteesta.

Suolahapon yksi tärkeimmistä tehtävistä on estää haitallisten bakteerien, virusten ja toksisten aineiden pääsy elimistön. Riittävän hapan ympäristö tappaa ruoan, veden tai ilman mukana nieltyjä kehoon kuulumattomia aineita. Mahalaukussa tarvitaan suolahappoa myös jotta syöty ruoka pilkkoutuisi happamuuden vaikutuksesta kunnolla ja ruoan sisältämät hivenaineet pääsisivät imeytymään. Jos suolahappoa ei erity riittävästi, ruoka ei sula kunnolla, jolloin osittain sulamaton ruokamassa siirtyy ohutsuoleen. Tämä taas saa immuunijärjestelmän reagoimaan ja jos tilanne jatkuu päivästä, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita sinänsä harmittomia yhdisteitä vastaan. Tämän seurauksena voi kehittyä yliherkkyyksiä monille eri ruoka-aineille, joiden käyttö ei ole aiemmin aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia.

Hypoklorhydrian tavallinen seuraus on ohutsuolen bakteerikannan häiriintyminen sekä haitallisten bakteerien liikakasvu. Siitä aiheutuu myös entsyymitoiminnan heikkenemistä, mikä estää osaltaan hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen entsyymien avulla tapahtuvaa pilkkoutumista. Immuunijärjestelmän kuormittumisen takia suolen läpäisevyys lisääntyy ja se saa aikaan monenlaisten terveydentilaa heikentävien ongelmien ilmaantumista eri puolille kehoa. Monista mineraaleista kuten raudasta, magnesiumista ja sinkistä alkaa myös olla puutetta. Näitä ei pysty korvaamaan purkista otetuilla vitamiini- ja hivenainelisillä, koska suolahapon puutos saa aikaan sen, että suurin osa, jopa 80 – 100 %, vitamiineista erittyy ulosteiden kautta ulos kehosta.

Suolahapon tuotannon ongelmissa pyritään aluksi helpottamaan ruoansulatuksen työtä syömällä mahdollisimman helposti sulavaa ruokaa ja jättämällä esim. vaikeasti sulava punainen liha kokonaan pois ruokavaliosta. Myöskään kovin rasvainen tai käristetty ruoka ei silloin sovi. On myös opeteltava pureskelemaan ruoka kunnolla, koska ruoansulatus käynnistyy jo suussa. Vältetään sokerin ja kahvin käyttöä, tupakointi ja alkoholi eivät missään nimessä edistä suoliston hyvinvointia. Suolistoa rauhoittamalla ja sopivien korjaantumisprosessia tukevien ravintolisien avulla limakalvot saadaan kunnostettua, jolloin ravinteet saadaan taas imeytymään.

Parasta ruokavaliohoidossa on se, että vaikka oireet olisivat jatkuneet vuosia tai vuosikymmeniä, syntyneitä vaurioita saadaan yleensä hyvinkin nopeasti korjattua. Elimistöllä on hyvin vahvat omat korjausmenetelmät, että kun sille tarjotaan oikeanlaiset olosuhteet, korjautumista pääsee tapahtumaan ja oman terveydentilan kohentuminen on vain ajan kysymys.

Kevätsiivous ihosi parhaaksi

27.3.2016

Kellon viisareita on taas pyöräytetty tunnilla kesän suuntaan, se tietää rutkasti lisää valoa päivään. Luonnonvalon lisääntyessä katse kääntyy kotona talven aikana pölyä keränneisiin lampunvarjostimiin, viherkasvien lehtiin ja huomaamatta jääneisiin hämähäkinseitteihin sekä ei enää niin kirkkaisiin ikkunoihin. Kun katseen kääntää peiliin, huomaa elottoman näköiseksi käyneen ihon sekä kiillottomat ja karkeat hiukset. Lisäksi voi tuntua että lisääntyneestä valon määrästä huolimatta energiatasot ovat edelleen laskusuunnassa, ei saa mitään aikaan ja aina vaan väsyttää nukkuipa miten paljon tahansa. Flunssakin on kiusannut jo viikkotolkulla. Samaan aikaan koko muu maailma näyttää puhkeavan kukkaan, epäreilua!

Oma nuupahtanut olo on kehon tapa kertoa, että on aika kääntää katse sisäänpäin ja ryhtyä sisäiseen kevätsiivoukseen. Samoin kuin viherkasvit saavat uutta puhtia keväisestä mullanvaihdosta, kehokin tarvitsee lisää ravinteita virkistyäkseen. Sisäisellä kevätsiivouksella en tarkoita mehupaastoa, mikä ei edes sovi kaikille. Toki, jos haluaa paastota, kevät on erinomainen vuodenaika sen toteuttamiseen. Elimistö puhdistuu hyvin lisäämällä ruokavalioon vihreää ja juomalla riittävästi vettä. Vesi huuhtelee elimistöä sisältäpäin ja auttaa kuljettamaan ravinteita soluihin ja haitallisia aineita maksan puhdistettavaksi. Maksan kuona-aineiden poistokyvyn parantamisella on valtava merkitys koko kehon hyvinvoinnille. Maksalle ja muillekin sisäelimille erinomaista ravintoa ovat kaikki tummanvihreät vihannekset, joita kannattaa alkaa käyttää säännöllisesti päivittäin. Vihersmoothiet, vihreä tee ja kaikki kaalit esim. mehuksi puristettuna putsaavat tehokkaasti elimistöä. Sitruunavesi ensimmäiseksi aamulla juotuna saa yön aikana muodostuneet myrkylliset aineenvaihduntatuotteet liikkeelle. Kun sen jälkeen juo ison lasillisen vettä, johon on turvotettu psylliumkuitua, kuitu sitoo itseensä verenkiertoon päätyneet myrkyt ja kuljettaa ne ulos elimistöstä.

Vihreiden vihannesten lisäksi monet villiyrtit ovat suureksi avuksi erityselimistön toiminnan tukemisessa. Esim. nokkonen, voikukka, siankärsämö ja koivu edesauttavat puhdistumista ja nesteiden kiertoa elimistössä. Enää ei mene kuin hetki kun maasta alkaa puskea tuoretta, erittäin ravinteikasta villihortaa, jolla voi nostaa smoothien ravinteikkuuden aivan uudelle tasolle. Villiyrttejä voi myös käyttää salaatinlehtien tapaan, munakkaissa jne. Ennen uuden satokauden alkamista villiyrttejä voi käyttää kuivattuna ripottelemalla niitä ruokiin, smoothien joukossa, hauduttamalla teeksi tai tekemällä yrttihaudukkeita, joita voi käyttää puhdistavana kasvonaamiona tai hiushuuhteena.

Suoliston huono kunto heijastuu myös iholla. Jos ravinnon imeytyminen on sairauden tai muun syyn takia heikentynyt, ihosolut eivät saa tarpeeksi ravintoa eivätkä pysty uusiutumaan. Tällöin iho voi sairastua esim. atopiaan, erityisesti jos taustalla on perinnöllinen taipumus yhdistettynä esim. puutteelliseen ravinnonsaantiin ja krooniseen stressiin. Tämän takia iho-ongelmiakin lähdetään korjaamaan sisäkautta tasapainottamalla ensin suolisto ja poistamalla mahdolliset ongelmia aiheuttavat ruoka-aineet. Maitotuotteiden runsas käyttö on monille merkittävä iho-ongelmien aiheuttaja. Maidon vaikutus oman ihonsa kuntoon on helppo todeta jättämällä kaikki maitotuotteet joksikin aikaa kokonaan pois ruokavaliosta.

Unohtaa ei sovi myöskään henkisten tekijöiden vaikutusta. Kyllä, nekin vaikuttavat ihon kuntoon ja vieläpä erittäin suuresti. Munuaiset kärsivät jatkuvasta kiireestä, stressistä, henkisestä paineesta sekä liiallisesta ärsykkeiden tulvasta. Tämä voi näkyä ihon harmautena sekä tummina silmänalusina ja silmäpusseina. Myös riittävä unen määrä on tärkeää ihon hyvinvoinnille. Samoin keuhkoilla on oma merkityksensä ihon kuntoon. Riittämätön hapensaanti vanhentaa ihoa, luonnossa kävely sekä muu oleilu hapekkaassa ulkoilmassa taas tuovat kasvoille hehkua samalla kun mieli kirkastuu. Kun mieli on kirkas, ryhti kohenee ja positiivisuus heijastuu koko kehoon, ihoa myöten.

Kuten huomaat, ihon hyvään kuntoon vaikuttavia tekijöitä on hurjan paljon ja parasta on, että niihin voi vaikuttaa itse. Sisäisen kevätsiivouksen aloittamisen jälkeen iholle saattaa aluksi ilmestyä normaalia enemmän näppylöitä mutta se kertoo vain siitä, että puhdistumisprosessi on käynnistynyt. Maksan puhdistuskapasiteetti ei ehkä vielä ole ihan täydessä terässä, minkä takia kuona-aineita työnnetään ulos kehosta ihon kautta. Tämä on viimeistään merkki siitä, että puhdistusta todella tarvitaan. Kun sisäinen kevätsiivous on päässyt kunnolla käyntiin, on hyvä mennä puhdistuttamaan ihonsa ammattilaisella, jotta elimistön iholle tuomat kuonat saadaan poistettua tukkimasta ihoa. Muistathan suosia vain puhdasta, luonnollista kosmetiikkaa käyttäviä kosmetologeja! Kosmetologikäynnin jälkeen iho alkaakin olla valmis vastaanottamaan yhä lisääntyvää auringonvaloa, samoin todennäköisesti olet itse huomattavasti virkeämpi ja energisempi kuin ennen kevätsiivouksen aloittamista.