Autoimmuunisairausdiagnoosi tulee yleensä yllätyksenä. Miten sellainen voi puhjeta ihan varoittamatta? Mikä se edes on??

Autoimmuunisairauksia tunnetaan tällä hetkellä yli sata erilaista ja niiden esiintyvyys on jatkuvassa kasvussa. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Yksi yleisimmistä autoimmuunisairauksista Suomessa on kilpirauhasen tulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Muita hyvin yleisiä sairauksia ovat mm. keliakia, nivelreuma, psoriasis, tulehdukselliset suolistosairaudet haavainen paksusuolentauti ja Crohnin tauti sekä MS-tauti ja tyypin 1 diabetes. Autoimmuunisairauksien puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius. Tiedetään myös, että yhden autoimmuunisairauden läsnäolo lisää todennäköisyyttä sairastua muihin autoimmuunisairauksiin. Naisilla autoimmuunisairauksia esiintyy kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.

Ihmisen immuunijärjestelmän solujen on tarkoitus suojella elimistöä kehon ulkopuolelta tulevia sekä sen sisäpuolella syntyviä haitallisia aineita vastaan. Immuunijärjestelmän tehtävänä on myös korjata jo syntyneitä vaurioita ja poistaa kuolleita soluja esimerkiksi infektion, trauman, stressin, liiallisen treenaamisen, alkoholin kulutuksen tai tupakoinnin jäljiltä. Kun työ on tehty, immuunireaktio sammuu. Autoimmuuniprosessissa korjausvaiheen puolustustoiminnot eivät sammu vaikka vauriot on jo saatu korjattua vaan immuunijärjestelmän hyökkäys jatkuu, jolloin eliminoinnin kohteeksi joutuvat myös terveet kudokset.

Immuunijärjestelmällä oli aikaisemmin enemmän töitä koska elinympäristössämme oli paljon luonnollisia esim. maaperästä peräisin olevia bakteereja, joita vastaan piti puolustautua. Nykyisessä ylihygieenisessä ympäristössämme työt ovat vähentyneet ja töitä etsiessään immuunijärjestelmä alkaa hyökätä vaarattomia yhdisteitä tai ruoka-aineita kohtaan. Immuunijärjestelmä ei osaa tunnistaa pitkälle prosessoituja ruokia, myrkyllisiä torjunta-aineiden jäämiä tai hormonihäiritsijöinä toimivia muoviyhdisteitä, jolloin se käynnistää hyökkäyksen, immuunijärjestelmä aktivoituu ja inflammaatio eli tulehdus käynnistyy.

Ravinnon merkitys autoimmuunisairauden kehittymisessä on merkittävä. Jos syömme jatkuvasti huonolaatuista tai itsellemme sopimatonta ruokaa, ruoka ei sula kunnolla, sen sisältämät vitamiinit jäävät imeytymättä ja ruoka kulkeutuu tulehdusta aiheuttavine bakteerikuormineen ohutsuoleen, jolloin immuunijärjestelmä aktivoituu. Jos tämä jatkuu ateriasta toiseen, päivästä toiseen, vuodesta toiseen; elimistön sietokyky ylittyy ja erilaisia oireita alkaa ilmaantua eri puolille kehoa. Puhutaan vuotavan suolen oireyhtymästä.

Autoimmuunisairaudet ovat usein oireettomia tai oireet voivat olla vähäisiä, jolloin sairaus pääsee kehittymään vuosia, jopa kymmeniä vuosia ennen kuin sitä huomataan. Tulehdus on matala-asteista, jolloin se ei näy peruslaboratoriotesteissä. Vasta-aineita havaitaan usein sattumalta esimerkiksi sairauksien poissulkemisen yhteydessä. Kun vasta-aineet ovat koholla, solutason vaurioita on jo syntynyt. Merkittävää on, että oireet ovat usein suoliston ulkopuolisia. Erilaiset iho-oireet kuten ihon halkeilu ja ihottumat ovat yleisiä, samoin hiustenlähtö, nivelkivut, krooninen väsymys tai kiputilat.

Autoimmuunisairaudet ovat elämänlaatua heikentäviä, pysyviä sairauksia, mutta niitä voidaan tehokkaasti hallita sopivan ruokavalion ja elämäntapatekijöiden avulla. Ruokavaliosta on poistettava tulehdusta lisäävät ruoka-aineet, joista pahimpia ovat vehnä ja maito. Gluteeniton ruokavalio on usein tarpeellinen. Ruokavalioon lisätään monipuolisesti kasviksia, marjoja, kuituja, täysjyvätuotteita, kylmäpuristettuja öljyjä ja kalaa sekä vältetään prosessoidun ruoan, lisä-, säilöntä- ja väriaineiden käyttämistä sekä karkkien, sipsien, jäätelön, pitkään säilyvien leipomotuotteiden syömistä. Ruoansulatusta on tehostettava, jotta ravinteiden imeytyminen parantuu ja elimistö pystyy toimimaan optimaalisesti. Tähän on avuksi rauhallinen ruokailuhetki, kunnollinen pureskelu sekä tarvittaessa ruoansulatusta edistävien entsyymivalmisteiden käyttö. Lisäksi suolisto on kunnostettava, limakalvovauriot korjattava ja bakteerikanta tasapainotettava sopivien ravintolisien ja ruokavaliomuutosten avulla. Myös ympäristötekijät on huomioitava ja kiinnitettävä huomiota erityisesti ruoan kautta saatavaan päivittäiseen kemikaalikuormaan sekä iholle levitettäviin voiteisiin ja hajusteisiin sekä kodin puhdistusaineisiin. Nämä haitalliset aineet lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta. Valitsemalla luonnollisista aineista valmistettua kosmetiikkaa ja pesuaineita sekä mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja luonnonmukaisesti tuotettuja ruoka-aineita haitallisten aineiden kokonaiskuorma pienenee.

Elämäntapaan liittyvät tekijät kuten stressin määrä, liikunta ja uni ovat hyvin tärkeitä tekijöitä koko elimistön hyvinvoinnin kannalta. Liika stressi ja liikunta lisäävät immuuniaktivaatiota ja ravinteiden tarvetta, unen puute sekoittaa hormonitoiminnan. Liikkumalla sopivalla tahdilla ja harrastaen elämäntilanteeseen sopivia lajeja unen laatu paranee ja stressitekijät pysyvät alhaisella tasolla. Erilaisia stressitekijöitä on nykyään lähes kaikilla, mutta tunnistamalla oma mahdollisesti haitallinen reagointi tai käyttäytymismalli stressin kokonaismäärää elämässä on mahdollista hallita. Hyviä menetelmiä ovat mm. hengitysharjoitukset, erilaiset mielen harjoitukset, meditaatio, pilates tai jooga-tyyppiset harjoitukset.

Tiedostamalla oma riskitasonsa sairastua autoimmuunisairauksiin ja puuttumalla ajoissa riskitekijöihin, voidaan välttää niiden puhkeaminen jopa kokonaan. Meillä jokaisella on omanlaisensa perimä, elämäntapa, kokemukset ja syömismalli. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, minkälaisella ruokavaliolla kukin voi parhaiten. Haluatko löytää itsellesi sopivimman ruokavalion, joka edistää terveyttäsi ja huomioi omat terveydelliset haasteesi? Tule FLT Ravintovalmennukseen niin kartoitetaan yhdessä sinulle sopivin ruokamalli ja tapa elää.