Pienennä Alzheimerin riskiä luonnollisesti

14.3.2016

Tällä viikolla vietetään vuosittaista, maailmanlaajuista Aivoviikkoa (Brain Awareness Week). Tiesitkö, että maailmassa joku sairastuu dementiaan joka kolmas sekunti? Luit oikein, joka kolmas sekunti. Kyse on siis erittäin merkittävästä terveysongelmasta sekä myös sosiaalisesta ongelmasta, yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista puhumattakaan.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Se on funktionaalisen lääketieteen käsityksen mukaan tulehdussairaus, jossa insuliinin kohoamisella on suuri merkitys. Alzheimerin tautia kuvataankin jo tyypin 3 diabeteksena. Diabeetikoilla on kohonnut riski sairastua tautiin, myös sydän- ja verisuonisairaudet ovat itsenäinen riskitekijä taudin kehittymisessä. Liian korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli keski-iässä ovat hälytysmerkkejä sydämen ja verisuonien lisäksi aivojen toimintakyvyn heikkenemisestä.

Elimistön tulehdusta lisäävät mm. teollisten rasvojen ja runsaan punaisen lihan syömisen seurauksena vääristynyt rasvahappojen suhde. Jos ruokavaliosta puuttuvat samalla hyvät rasvat kuten kalaöljy sekä kasviksista ja marjoista saatavat antioksidantit, tulehdusta edistävien sytokiinien muodostus elimistössä lisääntyy, samoin kuin vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi.

Alzheimerin tautiin sairastuneilla on havaittu olevan puutoksia monista aivojen hyvinvointia lisäävistä vitamiineista ja hivenaineista. Erityisesti D-vitamiinin puute lisää aivojen tylsistymisen riskiä ja edistää inflammaation lisääntymistä. On myös huomioitava, että monet lääkkeet voivat varastaa aivojen käyttöön tarkoitettuja tärkeitä ravintoaineita kuten B-vitamiineja ja Q10 ja edistää siten hapetusstressin lisääntymistä. Tuoreiden tutkimusten mukaan pieni veren Q10 pitoisuus liittyy suurentuneeseen dementiariskiin, Q10 myös ehkäisee beeta-amyloidipaakkujen kertymistä aivoihin.

Alzheimerin tauti ei suinkaan kehity hetkessä vaan sen kehittyminen alkaa hiljalleen, jopa vuosikymmeniä ennen varsinaisen sairauden puhkeamista. Siksi nuorenkaan ihmisen ei kannata ohittaa aivojen terveyteen liittyviä vinkkejä. Samoin huonon perimän omaavan ihmisen on tehtävä fiksuja elämäntapaan liittyviä valintoja kaikissa elämänvaiheissa.

·       Syö luonnollista, käsittelemätöntä luomuruokaa

·       vältä sokeria ja nopeasti sokeriksi muuttuvia valkoisia viljatuotteita

·       käytä vain täysjyväviljatuotteita

·       syö marjoja, kasviksia ja juureksia monipuolisesti

·       syö rasvaista kalaa, käytä kalaöljyä ja kylmäpuristettua luomuoliiviöljyä

·       käytä monipuolisesti erilaisia pähkinöitä ja siemeniä sekä palkokasveja

·       huolehdi riittävästä unesta ja liikunnasta

·       muista myös, että sosiaalinen kanssakäyminen on erittäin tärkeää aivojen hyvinvoinnille

Jos koit aiheen omaksesi ja haluat keskustella omasta tai läheisesi tilanteesta tarkemmin, ota rohkeasti yhteyttä!

Mainokset

Bataattia monella tavalla

10.3.2016

Kauppareissullani olin punnitsemassa bataattia kun herttainen vanhempi rouva tuli kyselemään mitä aion siitä valmistaa. Hän ei ollut koskaan vielä kokeillut bataattia mutta hän oli kovin kiinnostunut kokeilemaan ja kaipasi helppoja käyttövinkkejä. Kerroin hänelle, että bataatista valmistuu uunissa pehmeän makoisia pihvejä leikkaamalla ne sentin paksuisiksi viipaleiksi ja maustamalla suolalla ja mustapippurilla ja pyörittelemällä oliiviöljyssä. Oma suosikkini bataattipihvien maustamiseksi on savupaprika ja ripaus chiliä. Uuni on muutenkin bataatin ystävä, uunibataatit ja bataattiranskalaiset ovat helppoja ja nopeita lisukkeita valmistettavaksi. Bataatti kypsyy hieman nopeammin kuin peruna mutta ei pahastu pitkästäkään hauduttamisesta.

Kerroin rouvalle, että bataatista valmistuu myös makoisat sosekeitot, etenkin inkiväärillä ja kookosmaidolla ryyditettynä. Itämaista vivahdetta saa lisäämällä keittoon esim. jeeraa, currya ja chiliä. Bataatti onkin erinomainen curryruokien raaka-aine, se toivottaa kikherneet, linssit ja pavut tervetulleeksi seuraansa. Bataatti-pinaatticurry kotijuustokuutioilla oli joskus suosikkini, vieläköhän löytäisin reseptin jostain?

Perinteisempien ruokien ystävälle bataattia voi suositella muusin ainesosaksi. Miksi aina pitäisi tehdä perunamuusia kun muitakin muusiin sopivia kasviksia löytyy? Jos ei halua tehdä pelkkää bataattimuusia, samaan kattilan sopivat varsin hyvin esim. peruna, pieni pala juuriselleriäkään ei ole pahitteeksi, lanttu ja palsternakka. Tai mikä tahansa omia makunystyröitä miellyttävä yhdistelmä. Kokeile rohkeasti, saatat tulla vahingossa loihtineeksi uusia, hienoja makuelämyksiä! Jos näin käy, todennäköisesti et kuitenkaan koskaan enää jälkeenpäin onnistu loihtimaan yhtä herkullista yhdistelmää… Näin käy ainakin itselleni usein, koska kokkailuni ovat hyvinkin suurpiirteisiä enkä juurikaan mittaile ainesosia, paitsi jos teen ruokaa ensimmäistä kertaa.

Bataatti on monikäyttöinen raaka-aine myös viljatonta ruokavaliota noudattavalle. Parin vuoden takainen hitti, kukkakaali-pizzapohja, onnistuu loistavasti myös bataatista. Yksi ohje löytyy täältähttp://hannansoppa.com/pizza-perjantai-pohja-bataatista/, täysin viljatonta pizzapohjaa varten ohjeen kaurajauhot on vaihdettava esim. kookosjauhoihin. Bataatti sopii raastettuna mainiosti myös pizzan täytteeksi kuten Virpi Mikkonen Kiitos Hyvää Pikaruokaa- kirjassaan ohjeistaa. Kokeiltu on, hyvää tulee.

Tiesitkö, että bataattia voi syödä myös raakana? Sitä kannattaa leikkaamisen jälkeen liottaa tovi kylmässä vedessä, jotta ylimääräinen tärkkelys ja tärkkelyksinen maku häviävät. Sen jälkeen bataattiviipaleet, -lastut tai -ranskalaiset kuivataan keittiöpyyhkeellä ja pyöritetään maustekastikkeessa. Omat bataattiranskalaiseni marinoituvat parhaillaan Outi Rinteen ohjeesta mukaillussa marinadissa, alkuperäinen resepti löytyy täältä: http://keittiokameleontti.blogspot.fi/2010/06/vahan-niinkuin-ranskalaiset.html.

Oma suosikkini bataatin ja oikeastaan monen muunkin kasviksen raakakäyttöön on nauhapasta. Viime vuonna laajemmin yleisön tietoisuuteen noussut viljaton pasta eli vihanneksista tai juureksista, kuten porkkanasta, kesäkurpitsasta, kurkusta, palsternakasta jne. valmistettu nauhapasta sopii valmistettavaksi myös bataatista. Nauhamaisen rakenteen saa aikaan ilman spiraalileikkuria tavallisella kuorimaveitsellä tai julienne-raastimella. Bataattipastan kastike voi olla kylmä tai lämmin, molempiin löytyy maukas ohje esim. jo edellä mainitusta Virpi Mikkosen kirjasta.

Joko hengästyit bataatin monipuolisuudesta? Malta vielä hetki, tässä ei ollut kaikki! Bataatti taipuu makeutensa ja tärkkelyspitoisuutensa takia erinomaisesti myös makeisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Aamun voi aloittaa bataattiletuilla, netistä löytyy monenlaisia ohjeita niiden valmistamiseen. Tai niistä voi tehdä rieskoja kuten Tuulia Talvio on tehnyt blogissaan. Bataattia voi myös käyttää mehevöittämään leipä- tai kakkutaikinaa tai sitä voi raastaa brownies-taikinaan, kuten itse juuri tein. Tarkoitukseni on viedä bataatti-suklaabrowniet pahaa aavistamattomien sukulaisteni luokse vastikkeeksi viikonlopun majapaikasta. Tai no, voi olla että yllätyskortti on jo käytetty ja he nimenomaan osaavat jo epäillä kaikkia viattomilta näyttäviä leipomuksiani. Saapa nähdä mikä on vastaanotto tällä kertaa.

Bataatti ei ole pelkästään hyvän makuinen vaan se on myös hyvin ravinteikas. Siinä on runsaasti A-vitamiinia, mikä suojaa limakalvoja ja ihoa kuivumiselta. Se vaikuttaa immuunipuolustuksen solujen toimintaan, se on tärkeä tekijä luuston rakentumisessa ja ylläpidossa, se vaikuttaa hämäränäkökyvyn säilymiseen sekä lisääntymisterveyteen ja sukusolujen muodostumiseen.

Bataatissa kuten muissakin keltaisissa, oransseissa ja punaisissa kasviksissa on erittäin paljon karotenoideja, jotka ovat A-vitamiinin esiasteita. Ne muuttuvat elimistössä A-vitamiiniksi vain tarpeen mukaan, joten runsaastikaan näitä kasviksia syömällä ei voi saada A-vitamiinin yliannostusta. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini eli imeytyäkseen se tarvitsee samanaikaisesti ainakin jonkin verran rasvaa.

Bataatissa on myös paljon C-vitamiinia, B6-vitamiinia, kaliumia ja mangaania. Karotenoidit ja C-vitamiini yhdessä ehkäisevät kroonista, matala-asteista tulehdusta. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää erityisesti korkeasta verenpaineesta kärsiville. B6-vitamiinia tarvitaan mm. hermoston toiminnassa, sillä on tärkeä rooli energian muodostumisessa, rasvahappojen muodostumisessa. Mangaani vaikuttaa mm. luuston uudistumiskykyyn, insuliinin hyväksikäyttöön ja mm. kilpirauhashormonien muodostumiseen.

Joko alkaa tehdä mieli lähteä bataattikauppaan?

Tammikuun jälkeen

31.1.2016

Tammikuun alun syksyisistä keleistä on tultu kipakan pakkasjakson jälkeen takaisin kevättä enteilevään peltojen viherrykseen. Takaisin siis sinne mistä kuukausi sitten lähdettiin liikkeelle. Kävikö sinulle samalla tavalla vuoden alussa tehdyn laihdutuspäätöksen kanssa? Oletko samassa tilanteessa nyt kuin kuukausi sitten?

Moni joutuu kohtaamaan tämän kaltaisen totuuden tammikuun viimeisenä päivänä tehdessään yhteenvetoa kuukaudesta. Paino ei ole liikahtanut mihinkään, vyötärön ympärys ei ole pienentynyt, jaksaminen ei ole lisääntynyt, yleinen ärtymys sen sijaan on. Tämän tyyppiset asiat voivat kertoa monestakin asiasta, esimerkiksi siitä, että päätös on alun perin tehty huolimattomasti sitä sen enempää pohtimatta tai siihen sitoutumatta. Päätös onkin siksi voinut unohtua jo tammikuun ensimmäisen viikon aikana. Tavoitteen, oli se sitten mikä tahansa, on aina oltava itselle merkityksellinen ja toteuttamiskelpoinen, jotta sillä on edellytykset onnistua.

Tärkein itselle asetettava kysymys on ”miksi haluan laihtua” tai ”miksi haluan ruveta liikkumaan tunnin päivässä”. On tärkeä selvittää onko päätös varmasti tehty siksi, että sen kokee itselle tärkeäksi ja uskoo vilpittömästi sen tuovan konkreettista hyötyä omaan elämään. Muut ihmiset eivät voi tehdä päätöstä puolestasi tai painostaa, vaikkakin hyvää tarkoittaen, päätöksen tekemisessä. Kyse on omasta elämästäsi ja kukaan muu ei elä sitä puolestasi. Toinen tärkeä asia on toteuttamistapa. Ethän vaan yritä näännyttää itseäsi laihaksi? Se voi johtaa alkuperäistä suurempiin terveydellisiin ongelmiin kuten kilpirauhasen toiminnan häiriintymiseen liian niukan ravinnon vuoksi. Siitä taas seuraa epätasapaino muidenkin hormonien välille ja sitä kautta uusia ongelmia alkaa ilmetä ympäri kehoa, jopa aivoissa asti. Se mikä aluksi oli viaton laihdutusyritys, voi muuttua ongelmavyyhdiksi, jonka alkupäätä on vaikea löytää ja vyyhtiä purkaa.

Muutoksia on tärkeä tehdä oikeassa järjestyksessä ja selvittää ensin painon kertymiseen johtaneet syyt. Tähän saat apua kehon eri elinjärjestelmien väliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan perehtyneeltä FLT Ravintovalmentajalta®. Laihduttaminen on aluksi hyvä unohtaa jopa ihan kokonaan ja kunnostaa ensin suoliston toiminta, tasapainottaa sen bakteerikanta, korjata syntyneet ravintoainepuutokset sekä normalisoida sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta. Ruokavalion korjaaminen, ympäristöaltisteiden mukanaan tuoman myrkkykuormituksen vähentäminen sekä turhien lääkkeiden käytön välttäminen edistävät suoliston terveyttä merkittävästi. Suoliston hyvien bakteerien ruokkiminen on jopa tärkeämpää kuin syöminen oman energiantarpeen tyydyttämiseksi.  Tarvitsemme ennen kaikkea ravinteita, energian saantimäärä ei ole läheskään niin tärkeää. Kalorit eivät todellakaan ole samanarvoisia keskenään, emmehän voi mitenkään verrata ravintotiheitä kasviksia, marjoja, luonnollisia rasvoja ja proteiineja sisältävää ateriaa yhtä paljon energiaa sisältävään nakkeihin ja muusiin tai teollisesti valmistettuun transrasvoja sisältävään pikaruoka-annokseen. Arvaatko jo kummasta ruoka-annoksesta elimistön solut saavat rakennusaineita, joita se tarvitsee pystyäkseen korjaamaan vaurioituneita soluja tai estämään jopa DNA-vaurioiden syntymisen?

Ruokavalioon liittyviä muutoksia on hyvä tehdä vähitellen, jotta uusi terveyttä edistävä ruokavalio on helpompi omaksua pysyväksi osaksi elämää. Tarvitaan monia, monia toistoja, ennen kuin uudesta ruokailumallista tulee rutiini. Muutosten tekeminen on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista. Tehtyjen muutosten vaikutukset voivat näkyä vasta pitkän ajan päästä mutta ne kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Nuorena elimistön solutason kunto ei vielä näy päällepäin mutta mitä vanhemmaksi tulemme, sitä paremmin voimme erottaa ne, joiden soluja on ruokittu vanhenemisprosesseja ehkäisevillä, antioksidanttipitoisilla ja ravintotiheillä ruoilla. Syö siis itsesi terveeksi äläkä epäröi ottaa yhteyttä, mikäli tunnet tarvitsevasi apua omaan terveyteesi liittyvien erityishaasteiden kanssa.

Atoopikon haasteet talvipakkasella

17.1.2016

Ripset huurussa ja pakkanen poskilla, mikä ihana talvipäivä! Valitettavasti kaikki eivät pysty nauttimaan talven kirpakkuudesta; erityisesti atooppisesta ihottumasta kärsivät ovat kaikkea muuta kuin ilahtuneita kylmästä vuodenajasta. Jo pelkät lämpötilaerot ulko- ja sisäilman välillä ovat omiaan saamaan herkästi reagoivan ihon kutiamaan. Kun yhtälöön lisätään vielä ilmaa kuivattavat ilmastointijärjestelmät, ihon reagoinnilta on vaikea välttyä.

Atooppisen ihon perinteisenä hoitona käytetään ihon huolellista rasvaamista perus- ja kortisonivoiteilla. Atooppisen ihon kosteudenpidätyskyky on heikentynyt, siksi iho kuivuu ja kutisee. Kutina saa aikaan raapimista, ihon pinnan rikkoutumista ja bakteerien pääsyn ihon kautta elimistöön, joka saa aikaan immuunijärjestelmän reagoinnin. IgE-vasta-aineiden muodostuminen saa aikaan histamiinin vapautumisen, jolloin kutina lisääntyy entisestään. Lisäksi kortisonivoiteet ohentavat ihoa pitkään käytettynä, siksi kannattaa suosia luonnollisia ihonhoitorasvoja.

Mutta olisiko jotain muutakin tehtävissä ihon kutinan vähentämiseksi? Todellakin on! Atoopikko hyötyy erittäin paljon katseen suuntaamisesta ruokalautaselle. Ai mitä tekemistä ravinnolla on atooppisen ihon kanssa? Vaikka miten paljon! Koska atoopikon iho on tulehtunut, tulehdus täytyy saada sammutettua. Ei riitä, että ihon pintaa hoidetaan vaan ihoa korjaavia ainesosia on tankattava myös sisäkautta.

Tulehdusta hoidetaan poistamalla ruokavaliosta kaikki tulehdusta aiheuttavat ruoka-aineet sekä huomioimalla jo olemassa olevat allergiat. On tärkeä ottaa huomioon mahdolliset yliherkkyyttä aiheuttavat ruoka-aineet, koska ne lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta. Yliherkkyyksiä voi olla vaikka perinteisen allergiamääritelmän mukaan ei olisi allerginen millekään. Ruoka-aineyliherkkyydet voivat ilmaantua jopa parin-kolmen vuorokauden viiveellä, toisin kuin allergiset reaktiot. Siksi yliherkkyyden aiheuttaja on huomattavasti hankalampi löytää.

Rasvahappojen epätasapaino on myös hyvin yleinen atooppisesta ihosta kärsivillä, jolloin ruokavalioon on lisättävä riittävä määrä tulehdusta ehkäiseviä rasvahappoja kuten rasvaista kalaa, kalaöljyä, avokadoa, pellavansiemenöljyä ja oliiviöljyä. Öljyjen on oltava laadukkaita, kylmäpuristettuja luomuöljyjä, jotta niillä aikaansaadaan haluttu vaikutus. Myös pähkinät ja siemenet sisältävät paljon luonnollista rasvaa.

Näiden lisäksi on huomioitava mahdollinen epätasapainoinen bakteerikanta suolistossa, ruoansulatusongelmat, imeytymishäiriöt, sokeriaineenvaihdunnan toiminta, suolen vuotaminen sekä monia muita asioita. Stressi pitkään jatkuessaan on sekin yksi atopiaa pahentava tekijä.

Jos vielä kamppailet kutiavan ihosi kanssa, ota yhteyttä. Voin auttaa Sinua laatimalla yksilöllisen ravinto-ohjelman tarvittavine hoitoa tukevine ravintolisineen ja muine ohjeineen.

Tavoite ja sen saavuttaminen

6.1.2016

Vuoden alku ja parhaillaan käynnissä olevat upean aurinkoiset pakkaspäivät ovat otollista aikaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan mitä haluamme tehdä elämällämme. Voimmeko kaikin puolin hyvin? Mitkä asiat tuottavat iloa ja hyvää oloa elämäämme? Onko niitä riittävästi elämässämme? Voisimmeko tehdä joitain asioita toisin? Jos emme koskaan kuuntele sisintämme, saatamme vain ajelehtia tekemään asioita, jotka eivät tuota sen enempää hyvää oloa kuin hyvää mieltäkään. Asioita, jotka johtavat yleisen tyytymättömyyden lisääntymiseen, haluttomuuteen tehdä muuta kuin pakolliset asiat ja sosiaalisten kontaktien laiminlyömiseen. Omassa elämässä ei kannata tyytyä sivustakatsojan rooliin vaan valita aktiivinen ote ja ohjata omilla valinnoillaan asioita haluamaansa suuntaan.

Selkeiden tavoitteiden asettaminen lisää elämänhallinnan tunnetta. Tavoitteet voivat liittyä mihin elämän osa-alueeseen tahansa. Niiden on oltava realistisia ja toteuttamiskelpoisia, jotta arkielämä omine vaatimuksineen saadaan pidettyä rullaamassa. Liian korkealentoiset tavoitteet aiheuttavat suorituspaineita ja stressiä, mikä on lukuisten sairauksien taustalla. Jos taas tavoitteet jäävät kokonaan saavuttamatta, siitä aiheutuu pettymystä itseään kohtaan sekä huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta, jotka taas osaltaan muokkaavat minäkuvaa väärään suuntaan. Tavoitteiden tulee olla linjassa oman tämän hetkisen jaksamisen kanssa.

On hyvä pohtia eri vaihtoehtoja tavoitteeseen pääsemiseksi ja valita niistä itselle sopivin, toteuttamiskelpoisin tapa. Välitavoitteiden asettaminen on järkevää, jotta varsinainen tavoite ei olisi liian kaukana. Kun välitavoite on saavutettu, on myös tärkeä palkita itsensä. Palkinto ei voi kuitenkaan olla sellainen, mikä vaikeuttaa tavoitteen saavuttamisen edistymistä. Jos tavoite on syömiseen liittyvä, ei ole järkevää palkita itseään vanhan mallin mukaan ongelman aiheuttaneilla tai riippuvuutta aiheuttavilla ruoilla vaan opetella uusi tapa palkita itseään. Sellainen, mikä tuottaa hyvää mieltä kuten esimerkiksi hemmotteluhoito, elokuvissa käynti, ystävän tapaaminen tai mikä tahansa itselle mieluisan asian tekeminen. Välitavoitteeseen pääsemisen jälkeen jaksamisen tunne on todennäköisesti lisääntynyt ja uutta energiaa on vapautunut käyttöön. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa välitavoitteitaan, niiden saavuttamistapaa ja aikataulua.

Mielellä on hyvin suuri merkitys minkä tahansa tavoitteen toteutumisessa. On tärkeää, että uskoo lujasti tavoitteen toteutumiseen, silloin ulkopuoliset häiriötekijät eivät pysty niin helposti kaatamaan tavoitetta. Itselle voi myös sanoa ääneen kannustavia lauseita ja kehoa voi auttaa hymyilemällä silloinkin kun ei hymyilytä. Elimistö on tällöin valmiimpi auttamaan tavoitteeseen pääsyssä.

On myös hyvä kuvitella itsensä aikaan, jossa tavoite on saavutettu. Minkälaista elämä silloin on? Miten se on muuttunut? Olenko onnellinen? Jos tulevaisuus näyttää realistisesti ajateltuna paremmalta verrattuna nykyiseen, tavoite on helpompi saavuttaa. Muutos ei koskaan ole helppo, olemme tottuneet tietynlaiseen elämänrytmiin ja ihminen on luonnostaan mukavuudenhaluinen. Mukavuusalueen toiselle puolelle on kuitenkin mentävä jos halutaan muutosta. Pysähdy siis hetkeksi kuuntelemaan sisäistä ääntäsi ja kehosi viestejä. Jos uskallamme irrottautua tutuista ympyröistä, tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Virtaa vihreästä

12.12.2015

Olen tällä viikolla hurahtanut pienen tauon jälkeen vihreään. Ja voisinpa väittää, että jo viiden päivän vihertankkaus on nostanut energiatasojani huomattavasti. Päiväkävelyllä huomasin valitsevani pidemmän reitin, koska olo oli reipas ja energinen. Energisyys taas lisää hyvän olon tuntemuksia, ryhti kohenee kuin huomaamatta ja askel on kevyesti rullaava. Myös mieliala tuntuu olevan korkeammalla ja hymy herkemmässä. Tämä on pääosin seurausta kehon pienoisravintotekijätason parantumisesta. Ja miten nopeasti sen vaikutukset huomaakaan! Pistää miettimään, että jospa vihreiden kasvisten ja vihannesten käytön lisääminen tulisikin tavaksi, eikö?

Olen nauttinut päivittäisen vihersmoothien ja viherjuoman lisäksi tummanvihreitä lehtivihanneksia lämpimissä ja kylmissä salaateissa, munakkaissa ja lisukkeina. Smoothiet ja salaatit ovat sisältäneet pinaattia, rucolaa, lehtikaalia, vuonankaalia, ruusukaalia ja avokadoa sekä kesällä kuivaamaani persiljaa, nokkosta, porkkanannaatteja ja maitohorsmaa. Pimeimpään vuodenaikaan onkin mitä parhain hetki nauttia kesäisen, lähes jokapäiväisen kuivatusprojektin tuloksista. Jauhetut villivihannekset ja muut kasvin osat ovat ravintoarvoltaan aivan toista luokkaa kuin valjun väriset vaaleanvihreät salaatinlehdet, joita kaupan vihannestiskeillä on tarjolla.

Tummanvihreät vihannekset sisältävät runsain mitoin lehtivihreää, rautaa sekä raudan imeytymistä parantavaa C-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät karotenoideja, joihin kuuluvasta beetakaroteenista muodostuu elimistössä A-vitamiinia, pinaatti taas sisältää paljon luteiinia. Kummatkin antioksidantit ovat tärkeitä erityisesti silmien ja silmänpohjan hyvinvoinnille. Oletko tullut ajatelleeksi, että erityisesti ikääntyneitä vaivaavia sairauksia kuten silmänpohjarappeumaa ja harmaakaihia voidaan ehkäistä niinkin yksinkertaisella tavalla kuin runsaalla antioksidanttien saannilla?

Vihreälehtiset kasvikset sisältävät runsaasti foolihappoa, joista suomalaisilla on usein puutetta. Niissä on runsaasti myös K-vitamiinia, magnesiumia ja kalsiumia, jotka vahvistavat luukudosta. Vihreät vihannekset ovat siis hyödyllisiä myös osteoporoosi- tai lonkkamurtumariskin pienentämisessä.

Diabetesriskin on todettu pienenenevän tummanvihreiden lehtivihannesten säännöllisellä käytöllä. Jo yhden annoksen lisääminen päivittäiseen ruokavalioon pienentää diabetekseen sairastumisen riskiä noin 10 %. Tämä on mahdollista, koska vihreät lehtivihannekset eivät nosta verensokeria eivätkä siten aiheuta piikkejä insuliinintuotantoon. Ne ovat lisäksi helppoja ruoansulatukselle, koska ne eivät juurikaan sisällä tärkkelystä tai proteiineja. Mikäli suoliston kunto on jostain syystä heikentynyt, vihreät lehtivihannekset sopivat silloinkin ruokavalioon, koska niissä on myös suoliston kuntoon positiivisesti vaikuttavaa sinkkiä.

Vihreissä vihanneksissa on valtavasti erilaisia bioaktiivisia aineita, joiden kaikkia vaikutuksia ei ole vielä edes pystytty selvittämään. Vihreiden vihannesten käytön on huomattu vahvistavan immuunipuolustusta aktivoimalla immuunipuolustukseen osallistuvien solujen toimintaa. Niiden on huomattu laskevan riskiä sairastua joihinkin syöpäsairauksiin, kuten paksusuolensyöpään, vatsa-, iho- ja rintasyöpään. Uusien tutkimusten mukaan K-vitamiini vaikuttaa myös kokonaiskuolleisuutta alentavasti sekä vähentää sydäntautien riskiä (http://suomenterveysravinto.fi/blogi/k-vitamiini-on-laiminlyoty-taysin-ravitsemussuosituksissa/). Aiemmin K-vitamiinia on pidetty lähinnä veren hyytymiseen vaikuttavana tekijänä ja verenohennuslääkkeitä käyttäviä on varoiteltu syömästä liikaa vihreitä vihanneksia. Moni on tulkinnut ohjeen niin, että on parempi olla syömättä vihreää lainkaan. Oikeampi tapa olisi olla syömättä poikkeuksellisen suuria kerta-annoksia tummanvihreitä vihanneksia vaan sisällyttää niitä tasaisesti aterioihinsa, eri lajeja vaihdellen.

Niin terveyttä edistävää yksittäistä ruoka-ainetta tuskin onkaan, että siihen kannattaisi hurahtaa totaalisesti pitkiksi ajoiksi. Pinaatti esimerkiksi sisältää oksaalihappoa, mikä sitoo kalsiumia ja hankaloittaa siten raudan imeytymistä. Pinaatti ja rucola sisältävät monien hyödyllisten ainesosien lisäksi nitraattia, joten niitä ei suositella alle 1-vuotiaille lainkaan. Pinaatin ryöppääminen poistaa nitraatin, pannulla öljyssä pyöräyttäminen ei, koska nitraatti ei ole vesiliukoinen. Kaikkia pinaattilajikkeita ei tarvitse ryöpätä, lehtipinaatti on salaatin tapaan raakana käytettävä.

Toivottavasti löysit tästä riittävästi syitä alkaa lisätä vihreää ruokavalioosi. Etsi omiin makunystyröihisi sopiva, monipuolinen viherjauheseos, kokeile siementen ja palkokasvien idättämistä ja osta tumman vihreitä vihanneksia. Jokainen vihreä askel vie kohti terveempää, energisempää elämää.

Hormonit ne vasta mielenkiintoisia ovat!

1.10.2015

Eilinen Paula Heinosen luento Turun konserttitalolla veti jälleen salin täyteen ihmisiä kuuntelemaan miten stressi, kilpirauhanen ja suolisto liittyvät toisiinsa. Monen silmät varmasti aukesivat aivan uudella tavalla Paulan kertoessa miten jatkuvasti koholla olevasta verensokerista on hyvin lyhyt matka kilpirauhasen toimintahäiriöihin, painon nousuun, nukkumisongelmiin, krooniseen väsymykseen, mielialan heittelehtimiseen, seksuaaliseen haluttomuuteen tai jopa lisämunuaisen täydelliseen uupumiseen.

Jos elimistö joutuu ravintoköyhän ruoan, huonolaatuisten rasvojen tai liiallisen sokerin käytön seurauksena pumppaamaan haimasta jatkuvasti lisää insuliinia, on ennen pitkää vaarassa kehittyä insuliiniresistenssi. Insuliinin tehtävänä on auttaa veressä olevaa sokeria pääsemään solun energianlähteeksi mutta jos insuliinia tuotetaan jatkuvasti liikaa, solut eivät enää reagoi siihen eikä veressä oleva sokeri pääse sisälle soluun. Tämä edistää sokerin muuttumista rasvaksi ja rasvan tehokasta varastoitumista ja seurauksena on lihominen.

Korkea insuliinitaso saa aikaan myös stressihormoni kortisolin aktivoitumisen. Elimistö pyrkii aina sisäiseen tasapainoon, joten tässä tapauksessa lisämunuaiset reagoivat insuliinin ylimäärään alkamalla tuottaa lisää kortisolia saadakseen kohonneen insuliinitason laskemaan. Tässä vaiheessa oravanpyörä onkin valmis kun insuliinia ja kortisolia tuotetaan enemmän ja enemmän kortisolin pyrkiessä kumoamaan insuliinin vaikutuksen. Pitkään jatkuva, kroonistuva stressi voi pahimmillaan johtaa lisämunuaisten loppuun palamiseen, jolloin pelkästään arjesta selviytyminen alkaa tuntua toivottomalta ja jaksaminen on täysin nollilla. Kyse ei ole siitä, ettäkö ihminen olisi saamaton tai laiska, vaan siitä, että elimistö ei toimi oikein.

Useiden sairauksien taustalla on insuliinin ja kortisolin epätasapaino. Se saa aikaan ongelmia myös muissa hormoneissa ja kilpirauhanen on usein seuraava kärsijä. Kilpirauhanen voi suistua raiteiltaan yllä mainittujen tekijöiden lisäksi mm. liian vähäenergisen ruokailun tai ympäristöstä tulevien haitallisten aineiden takia. Kilpirauhanen on yksi suurimmista kärsijöistä aina kun altistutaan rikkakasvien torjunta-aineille, muovin pehmentimille tai muille myrkyllisille aineille. Tästä voi seurata epämääräistä huonovointisuutta, aineenvaihdunta voi hidastua, paleltaa, päätä särkee, verenpaine ja syke laskevat, paino nousee ja hiuksia lähtee. Monet näistä ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, vaihtoehtoisesti kilpirauhanen voi ruveta toimimaan myös liian vilkkaasti, jolloin oireet ovat päinvastaiset.

Hormonaalisen epätasapainon mittaaminen ei kuulu ns. normaaleihin laboratoriomittauksiin, joten usein ainoastaan epämääräinen jaksamisen tai innostumisen vähentyminen, erilaisten kolotusten ja kipujen lisääntyminen kertovat siitä, että elimistössä ei ole kaikki hyvin. Ilman mittauksiakin on toki valtavasti tehtävissä. Hormonit saadaan palautettua ruotuun kunnollisen ruokavalion avulla, koska minkä tahansa epätasapainon alku on yleensä suoliston huonossa kunnossa. Kun ruokavalio optimoidaan kyseiselle ihmiselle ja hänen elämäntilanteeseensa sopivaksi ja suolisto tasapainotetaan, saadaan aikaan todella positiivisia, koko elämänlaatuun vaikuttavia suotuisia vaikutuksia.

Hormonit eivät siis todellakaan ole pieni tekijä kokonaisterveydessämme. Ne ovat myös paljon laajempi käsite kuin pelkät sukupuolihormonit. Luennon lopuksi Paula muistutti vielä positiivisen asenteen, hymyn ja kosketuksen valtavasta merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Ystävällisyys muita kohtaan ja lempeys itseään kohtaan ovat avain hyvään, tasapainoiseen oloon. Nämä yksinkertaiset asiat saavat elimistön myös tuottamaan mielihyvähormoneja. Positiivisuutta kannattaa harjoitella yksi asia tai yksi kohtaaminen kerrallaan ja ottaa se osaksi omaa arkeaan. Tulet huomaamaan, että se tarttuu kanssaihmisiin ja saat iloa myös takaisinpäin. Monelle osuva ajatus saattaa olla myös tämä armollisuuteen liittyvä lause: Virheitä sattuu – mitä sitten?