28.4.2016

Moni tekee tietämättään karhunpalveluksen itselleen käyttämällä jatkuvasti happosalpaajia. Juuri niitä, joita tv:ssä ja radiossa mainostetaan päivittäin. Mainoksissa luvataan, että voi syödä huoletta mitä tahansa, koska närästysoireiden tullessa itsehoitolääke lopettaa kiusallisen, polttavan tunteen ylävatsan alueella. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska lakkauttamalla lääkkeen avulla suolahapon tuotannon seuraa paljon muutakin kuin pelkästään närästysoireiden katoaminen.

Happosalpaajien tai PPI-lääkkeiden väärinkäyttö (=jatkuva, pitkäaikainen käyttö) ei toki ole suolahapon tuotannon vähentymisen eli hypoklorhydrian ainoa syy, vaan jo pelkästään ikääntyminen laskee sitä. Myös monet krooniset sairaudet, kuume ja stressi ehkäisevät suolahapon tuotantoa. Ja kenelläpä meistä ei olisi stressiä!

Hypoklorhydrian tavallisia oireita ovat B12- vitamiinin ja raudan puute. Muita oireita ovat ruokailun jälkeen ilmaantuva voimakas turvotus, polte tai muu epämukavuuden tunne ylävatsalla, ilmavaivat tai sopimattomien ruoka-aineiden listan jatkuva piteneminen. Hypoklorhydria ilmenee usein myös suoliston ulkopuolisina oireina. Kynsien huono kunto, erilaiset iho-ongelmat, ihottumat tai peräaukon kutina ovat hyvin yleisiä merkkejä suolahapon puutteesta.

Suolahapon yksi tärkeimmistä tehtävistä on estää haitallisten bakteerien, virusten ja toksisten aineiden pääsy elimistön. Riittävän hapan ympäristö tappaa ruoan, veden tai ilman mukana nieltyjä kehoon kuulumattomia aineita. Mahalaukussa tarvitaan suolahappoa myös jotta syöty ruoka pilkkoutuisi happamuuden vaikutuksesta kunnolla ja ruoan sisältämät hivenaineet pääsisivät imeytymään. Jos suolahappoa ei erity riittävästi, ruoka ei sula kunnolla, jolloin osittain sulamaton ruokamassa siirtyy ohutsuoleen. Tämä taas saa immuunijärjestelmän reagoimaan ja jos tilanne jatkuu päivästä, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita sinänsä harmittomia yhdisteitä vastaan. Tämän seurauksena voi kehittyä yliherkkyyksiä monille eri ruoka-aineille, joiden käyttö ei ole aiemmin aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia.

Hypoklorhydrian tavallinen seuraus on ohutsuolen bakteerikannan häiriintyminen sekä haitallisten bakteerien liikakasvu. Siitä aiheutuu myös entsyymitoiminnan heikkenemistä, mikä estää osaltaan hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen entsyymien avulla tapahtuvaa pilkkoutumista. Immuunijärjestelmän kuormittumisen takia suolen läpäisevyys lisääntyy ja se saa aikaan monenlaisten terveydentilaa heikentävien ongelmien ilmaantumista eri puolille kehoa. Monista mineraaleista kuten raudasta, magnesiumista ja sinkistä alkaa myös olla puutetta. Näitä ei pysty korvaamaan purkista otetuilla vitamiini- ja hivenainelisillä, koska suolahapon puutos saa aikaan sen, että suurin osa, jopa 80 – 100 %, vitamiineista erittyy ulosteiden kautta ulos kehosta.

Suolahapon tuotannon ongelmissa pyritään aluksi helpottamaan ruoansulatuksen työtä syömällä mahdollisimman helposti sulavaa ruokaa ja jättämällä esim. vaikeasti sulava punainen liha kokonaan pois ruokavaliosta. Myöskään kovin rasvainen tai käristetty ruoka ei silloin sovi. On myös opeteltava pureskelemaan ruoka kunnolla, koska ruoansulatus käynnistyy jo suussa. Vältetään sokerin ja kahvin käyttöä, tupakointi ja alkoholi eivät missään nimessä edistä suoliston hyvinvointia. Suolistoa rauhoittamalla ja sopivien korjaantumisprosessia tukevien ravintolisien avulla limakalvot saadaan kunnostettua, jolloin ravinteet saadaan taas imeytymään.

Parasta ruokavaliohoidossa on se, että vaikka oireet olisivat jatkuneet vuosia tai vuosikymmeniä, syntyneitä vaurioita saadaan yleensä hyvinkin nopeasti korjattua. Elimistöllä on hyvin vahvat omat korjausmenetelmät, että kun sille tarjotaan oikeanlaiset olosuhteet, korjautumista pääsee tapahtumaan ja oman terveydentilan kohentuminen on vain ajan kysymys.